89 italialaista aikuispotilasta satunnaistettiin käyttämään lipidipitoista perusvoidetta (keramidi-3, kolesteroli, palmitiini- ja oleiinihappo vesi-öljy-voidepohjassa) (n = 24, ikä keskimäärin 31 vuotta) tai lipidipitoista perusvoidetta ja ekseeman vaikeusasteen mukaista paikalliskortikosteroidia (n = 65, ikä keskimäärin 27 vuotta), kunnes iho parani tai 8 viikon ajan «Berardesca E, Barbareschi M, Veraldi S ym. Evaluation of efficacy of a skin lipid mixture in patients with irritant contact dermatitis, allergic contact dermatitis or atopic dermatitis: a multicenter »1. Molemmissa hoitoryhmissä tapahtui paranemista seuranta-ajan kuluessa kaikilla parametreilla mitattuna. Yleisen vaikeusasteen, punoituksen, kutinan ja halkeilun paranemisen suhteen oli tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0.05) yhdistelmäryhmän hyväksi 4 viikon kuluttua ja halkeilun suhteen myös 8 viikon kuluttua, mutta pylväiden korkeudesta päätellen eroilla tarkoitettiin eroa lähtötilanteeseen nähden, ei ryhmien välisiä keskinäisiä vertailuja. Todelliset piste-estimaatit on esitetty kuviona, josta estimaatin arviointi on epätarkkaa. Yhdistelmäryhmän lähtötilanne oli kaikissa parametreissa vaikeampi kuin perusvoideryhmässä; tilastollista merkitsevyyttä erolle ei ole ilmoitettu, mutta sama ilmiö toistuu myös muissa ihosairausryhmissä, mikä herättää kysymyksiä satunnaistamismetodeista.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

80 potilasta käytti kolmen viikon ajan toiselle puolelle perusvoidetta (kolmesti päivässä; perusvoiteen aineosia ei ilmoitettu) yhdessä 0.05 % desonidia sisältävän lotionin (kahdesti päivässä) kanssa, toiselle puolelle pelkkää desonidilotionia (kahdesti päivässä) «Hanifin JM, Hebert AA, Mays SR ym. Effects of a low-potency corticosteroid lotion plus a moisturizing regimen in the treatment of atopic dermatitis. Curr Ther Res 1998;59: 227-33»2. Perusvoideyhdistelmällä hoidettu puoli parani lähtötilanteeseen verrattuna 80 % (vaikeusasteen suhteellinen vähenemä), pelkällä desonidilla hoidettu puoli 70 % (p < 0.01 hoitojen väliselle erolle). Täydellinen hoitotulos saatiin 11 %:lla yhdistelmähoitoa, 10 %:lla pelkkää desonidia saaneista puolista. Useimmat potilaat pitivät yhdistelmähoitoa pelkkää desonidia parempana (96 % vs 4 %, p < 0.01). Tutkimustulokset on esitetty prosenttilukujen osalta kuvioina, joista on vaikea arvioida tarkkoja estimaatteja; lähtötilanteen vaikeusasteet on ilmeisesti esitetty piste-estimaatteina (ei selviä yksiselitteisesti).

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

25 atooppista ekseemaa sairastavaa lasta (3–15 vuotta, keskimäärin 7.8 vuotta) käytti 3 viikon ajan iltaisin 2.5-prosenttista hydrokortisonia ja aamuisin sokkoutetusti vartalon toiselle puolelle samaa hydrokortisonia ja toiselle vesi/öljy-emulsioperusvoidetta «Lucky AW, Leach AD, Laskarzewski P ym. Use of an emollient as a steroid-sparing agent in the treatment of mild to moderate atopic dermatitis in children. Pediatr Dermatol 1997;14:321-4 »3. Tutkimusasetelmalle sokkoutettu lääkäri arvioi ekseeman punoituksen, hilseilyn, kutinan, kirvelyn ja kokonaisvaikeusasteen asteikolla 0 (ei lainkaan) – 3 (vaikea). Yhdistelmähoidolla ekseemaa kokonaisvaikeusaste laski 3 viikon hoidon aikana 2.16:sta 0.72:een ja pelkällä 2.5-prosenttisella hydrokortisonilla 2.08:sta 0.52:een (p < 0.005 jo viikon jälkeen molemmilla hoidoilla). Ekseema-alueiden keskipinta-ala pieneni yhdistelmähoidolla 5 594 mm²:sta 1 905 mm²:een ja hydrokortisonilla 5 673 mm²:sta 1 816 mm²:een (p < 0.005 molemmilla hoidoilla). Hoitomenetelmien paranemisnopeudella ei ollut merkitseviä eroja (kliinisellä arviolla p = 0.549, pinta-alalla p = 0.98). Hoitoryhmien välillä ei ollut keskinäisiä eroja paranemistehossa (p > 0.549), -nopeudessa (p > 0.98) tai vanhempien arviossa (tilastovertailua ei näytetty).

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

173 keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavaa alle 12 kuukauden ikäistä lasta, jotka eivät olleet käyttäneet edeltävän viikon aikana paikalliskortikosteroideja tai perusvoiteita, satunnaistettiin käyttämään 6 viikon ajan paikalliskortikosteroidin lisäksi perusvoidetta tai ei mitään «Grimalt R, Mengeaud V, Cambazard F ym. The steroid-sparing effect of an emollient therapy in infants with atopic dermatitis: a randomized controlled study. Dermatology 2007;214:61-7 »4. Perusvoiteena käytettiin emulsiovoidetta, joka sisältää muun muassa glyseriiniä, parafiinia, valkovaseliinia, helokkiöljyä ja kaurauutetta, paikalliskortikosteroidina joko vahvaa mikronisoitua 0.1-prosenttista desonidia sisältävää emulsiovoidetta tai keskivahvaa 0.1-prosenttista tavanomaista desonidia sisältävää emulsiovoidetta. Perusvoideryhmä ohjeistettiin käyttämään perusvoidetta kaikille kuiville ei-ekseemaisille ihoalueille kahdesti päivässä sekä paikalliskortikosteroidia ekseemaleesioille, verrokkiryhmä käytti ainoastaan paikalliskortikosteroidia ekseemaleesioille. Perusvoideryhmä (P; N = 84) käytti vahvaa paikalliskortikosteroidia merkitsevästi verrokkiryhmää (V; N = 78) vähemmän (3 viikkoa: P 4.86 ± 0.97 g, V 8.87 ± 1.37 g, ryhmien välinen ero -45.2 %, p = 0.019; 6 viikkoa: P 8.54 ± 1.74 g, V 14.7 ± 2.08 g, ero -41.8 %, p = 0.025). Keskivahvan paikalliskortikosteroidin käyttömäärissä ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja (3 viikkoa: -5.1 %, p = 0.804; 6 viikkoa: -7.5 %, p = 0.722). Molemmissa ryhmissä ekseeman kokonaisvaikeusaste väheni merkitsevästi hoitojakson aikana (SCORAD -54 % ja -55 %), mutta hoitoryhmien välillä ei ollut eroja; kliininen arvio ekseeman kuivuudesta oli perusvoideryhmässä merkitsevästi parempi 3 viikon arviossa (P 33 % ja V 61.5 % kohtalainen tai vaikea kuivuus; p = 0.007).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä