197 ruotsalaispotilasta satunnaistettiin 20 % glyseriiniemulsiovoidetta (G, N = 68, km 35 v), 4 % ureaa ja 4 % NaCl:a sisältävää voidetta (U, N = 63, ikä keskimäärin 32 vuotta) sekä pelkkää voidepohjaa käyttävään ryhmään (P, N = 66, ikä keskimäärin 34 vuotta) «Lodén M, Andersson AC, Anderson C ym. A double-blind study comparing the effect of glycerin and urea on dry, eczematous skin in atopic patients. Acta Derm Venereol 2002;82:45-7 »1. Atooppisen ekseeman yleistä vaikeusastetta kuvaavat DASI-pisteet laskivat kaikista ryhmistä enemmistöllä 30 päivän jälkeen (G 85, U 89, P 63 %:lla). Ihon kuivuus väheni G-ryhmässä merkitsevästi P-ryhmää enemmän. G-ryhmässä kortikosteroidikäyttöpäivien mediaani oli 8, U-ryhmässä 7, lumeryhmässä 14. G- ja P-ryhmässä lähes 40 % potilaista ilmoitti kirvelyä, U-ryhmässä noin 65 % (p = 0.0006). Tulokset on esitetty osin kuviona, josta tarkan estimaatin arvioiminen ei onnistu. Ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu p-arvoina, mutta todellisia piste-estimaatteja ei esitetty.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

109 atooppista ekseemaa sairastavaa ruotsalaista satunnaistettiin 20 % glyseriiniemulsiovoidetta (G, N = 40, ikä keskimäärin 34 vuotta), 4 % ureaa ja 4 % NaCl:a sisältävää voidetta (U, N = 35, ikä keskimäärin 34 vuotta) sekä pelkkää voidepohjaa käyttävään ryhmään (N = 34, ikä keskimäärin 33 vuotta) «Lodén M, Andersson AC, Andersson C ym. Instrumental and dermatologist evaluation of the effect of glycerine and urea on dry skin in atopic dermatitis. Skin Res Technol 2001;7:209-13 »2. Kuivuusvaikeusaste (arvioitu 0–4, estimaatit tässä arvioita) laski 30 päivän jälkeen kaikissa ryhmissä (G 2.6–1.7; U 3.3–0.8; P 2.8–1.4; G ja U: ero U-ryhmän hyväksi p = 0.024; G- ja P: p = 0.419). Hoitoryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja ekseeman hilseilyssä ja karheudessa. Ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu p-arvoina vain osassa tuloksia, ja todelliset piste-estimaatit on esitetty vain kuviona, josta tarkan estimaatin arviointi on vaikeaa.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

48 ruotsalaista 18–55-vuotiasta käytti atooppisen ekseeman hoitona tavallisen perusvoiteensa tilalla joko 5 % ureaa (5U) tai 4 % ureaa ja 4 % natriumkloridia (4U) sisältävää emulsiovoidetta vähintään kerran päivässä 30 päivän ajan «Lodén M, Andersson AC, Lindberg M. The effect of two urea-containing creams on dry, eczematous skin in atopic patients. I. Expert, patient and instrumental evaluation. J Dermatol Treat 1999;10:165-9»3. Molemmilla emulsiovoiteilla saatiin merkitsevää paranemista hoitotuloksessa (ekseeman kliininen vaikeusaste) (5U: p = 0.032; 4U: p = 0.052), mutta voidetyyppien välillä ei voitu osoittaa tilastollisesti merkitsevää eroa. Tutkimustulokset on esitetty kuvioina, joista on vaikea arvioida tarkkoja estimaatteja. Ihon vesipitoisuutta tai veden läpäisevyyttä selvittävissä biometrisissä mittauksissa ei hoitoryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

47 eri-ikäistä atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta käytti 3 viikon ajan ekseemaraajoille kerran päivässä tutkimusperusvoidetta ja kerran päivässä 2.5-prosenttista hydrokortisonivoidetta «Kantor I, Milbauer J, Posner M, Weinstock IM, Simon A, Thormahlen S. Efficacy and safety of emollients as adjunctive agents in topical corticosteroid therapy for atopic dermatitis. Today Ther Trends 1»4. Tutkittavat jaettiin vasen-oikea-vertailun avulla neljään ryhmään käyttämään tuoksutonta vesi/öljy-emulsiota (water-in-oil) tai kosmeettista öljy/vesi-emulsiovalmistetta (oil-in-water) joko emulsio- tai lotionpohjaisena.

Tutkimusasetelmalle sokkoutettu lääkäri arvioi ekseeman punoituksen, hilseilyn, kutinan, kirvelyn ja kokonaisvaikeusasteen asteikolla 0 (ei lainkaan) – 3 (vaikea). Ekseeman kokonaisvaikeusaste parani emulsiovoiteilla (N = 25) 1.84:sta 1.00:aan (vesi/öljy-emulsio) ja 1.92:sta 0.96:een (öljy/vesi-emulsio), lotionilla (N = 22) 1.91:stä 0.68:aan (vesi/öljy-emulsio) ja 1.91:stä 0.91:een (öljy/vesi-emulsio). Molemmilla voidetyypeillä saatiin merkitsevä ero hoitotuloksessa lähtötasoon nähden, mutta voidetyyppien kesken ei ollut merkitsevää eroa. Vesi/öljyemulsiota käyttävillä hoitotulokset paranivat hieman nopeammin kuin öljy/vesi-emulsiota käyttävillä. Yksi potilas raportoi polttelevaa tunnetta käyttäessään kosmeettista lotionpohjaista öljy/vesi-emulsiota.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä