376 potilasta yhteensä 39 tutkimuskeskuksesta aloitti hoidon flutikasonipropionaatilla «Berth-Jones J, Damstra RJ, Golsch S ym. Twice weekly fluticasone propionate added to emollient maintenance treatment to reduce risk of relapse in atopic dermatitis: randomised, double blind, parallel »1. Yksi ryhmä (100) käytti 0.005-prosenttista voidetta kerran päivässä, toinen (90) voidetta kahdesti päivässä, kolmas (95) 0.05-prosenttista emulsiovoidetta kerran päivässä, neljäs (91) emulsiovoidetta kaksi kertaa päivässä, 4 viikon ajan.

Emulsiovoiteella hoidetut saavuttivat remission useammin (80 % ja 84 %) kuin voiteella hoidetut (77 % ja 71 %). Kerran päivässä hoito ei eronnut merkitsevästi teholtaan kaksi kertaa päivässä hoitoon. 295/376 potilasta oli remissiossa ja aloitti 16 viikon ylläpitohoidon, jossa annettiin kaksi kertaa viikossa joko voidetta tai emulsiovoidetta tai jommankumman (emulsio)voidepohjaa. Relapsi tapahtui 41/73 voidepohjaa saaneella, 54/84 emulsiovoidepohjaa saaneella, 27/68 voidetta saaneella ja 13/70 emulsiovoidetta saaneella. Flutikasonipropionaatti ehkäisi atooppisen ihottuman relapsia ylläpitohoitona. Emulsiovoide oli tehokkaampi kuin voide, vaikka alkuvaiheen ihmiskokeissa (vasokonstriktiotesti) niiden teho oli samanlainen.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

112 atooppista ihottumaa sairastavaa potilasta (ikä 15–50 vuotta; miehiä 47, naisia 65) osallistui tutkimukseen «Van Der Meer JB, Glazenburg EJ, Mulder PG ym. The management of moderate to severe atopic dermatitis in adults with topical fluticasone propionate. The Netherlands Adult Atopic DermatitisStudy Group. »2. Kahden ensimmäisen viikon aikana kaikki potilaat käyttivät kerran päivässä vahvaa kortiskosteoidia flutikasonipropionaattia, jonka jälkeen kahden viikon aikana hoitoa annettiin neljänä päivänä viikossa. Tämän jälkeen potilaat, joiden ihottuma parani (56/112), jaettiin kahteen ryhmään, jotka hoitivat vanhoja ihottuma-alueitaan ja uusia ilmentyviä ihottumakohtia joko hoitovoiteella tai lumeella kaksi kertaa viikossa (perjantai ja lauantai) 16 viikon ajan. Kliininen tutkimus tehtiin SCORAD-pisteytyksellä, potilailta seurattiin seerumin kortisolitasoja sekä ihon paksuutta tutkittiin ottamalla 3 mm:n stanssibiopsioita. Viimeinen tutkimusosio oli satunnaistettu lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus.

109/112 aloittaneesta potilasta osallistui ensimmäiseen kahteen viikkoon tutkimusta, joista 95 kävi myös toisen kahden viikon jakson läpi. 56/95 potilasta oli täysin parantunut, joista 54 halusi osallistua satunnaistettuun 16 viikon ylläpitohoitoon. 31 potilasta oli lumeryhmässä ja 23 potilasta lääkeryhmässä. 21/31 lumeryhmän ja 9/23 lääkeryhmän potilaista keskeytti 16 viikon ylläpitohoidon ihottuman pahenemisen vuoksi. Ylläpitolääkehoidolla olevien potilaiden ihottuma oli keskimäärin paremmassa kunnossa kuin lumetta saaneilla ja aika relapsiin merkitsevästi pitempi. Seerumin kortisolissa ei todettu muutoksia eikä otetuissa biopsioissa ollut viitettä ihon ohenemasta kortikosteroidivoiteen käytöstä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

249 atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta (yli 12-vuotiaita, 141 naista ja 79 miestä) osallistui tutkimukseen, jossa selvitettiin keskivahvan kortikosteroidin, metyyliprednisoloniaseponaatin (MPA), tehoa ja siedettävyyttä atooppisessa ekseemassa «Peserico A, Städtler G, Sebastian M ym. Reduction of relapses of atopic dermatitis with methylprednisolone aceponate cream twice weekly in addition to maintenance treatment with emollient: a multicent»3. Tutkimus oli 20 keskuksen monikeskustutkimus, jossa oli mukana keskuksia Saksasta, Italiasta ja Espanjasta. Tutkimus oli kontrolloitu, randomisoitu kaksoissokkotutkimus. Potilaat käyttivät MPA-emulsiovoidetta, kunnes atooppinen ekseema oli remissiossa. Tämän jälkeen 221 tämän vaiheen läpäissyttä potilasta jaettiin kahteen ryhmään.

Ensimmäisessä ryhmässä (MPA; n = 112) käytettiin perusvoidetta kaksi kertaa päivässä, paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin, jolloin perusvoidetta käytettiin kerran päivässä ja MPA-emulsiovoidetta kerran päivässä.

Toisessa ryhmässä (perusvoide; n = 109) käytettiin perusvoidetta kaksi kertaa päivässä. Potilaat tutkittiin 2, 6, 10 ja 16 viikon päästä ylläpitovaiheen aloituksesta.

MPA-ryhmässä relapsia ei tapahtunut 87 %:lla ja perusvoideryhmässä 66 %:lla. Suurin ero vaikutuksessa nähtiin kutinassa MPA:n eduksi. Potilailla, joilla relapsi tapahtui, kutina-arviot olivat VAS-janalla (visual analog scale) 42.7 mm (MPA) ja 57.1 mm (perusvoide). Potilailla, joilla relapsia ei tullut, VAS oli 10.5 mm (MPA) ja 17.5 mm (perusvoide). Ihoatrofiaa ei todettu tutkimuksessa.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä