Vuonna 2001 julkaistussa systemoidussa katsauksessa «Tanzer JM, Livingston J, Thompson AM. The microbiology of primary dental caries in humans. J Dent Educ 2001;65:1028-37 »1 kartoitettiin eri bakteerilajien osuutta primaarikariesvaurioiden synnyssä. Vuosien 1966 ja 2000 välillä julkaistuista 2 730 englanninkielisistä in vivo -tutkimuksista analysoitiin tarkemmin 313 asianmukaisinta. Tutkimukset jaettiin RCT-, kohortti-, tapaus-verrokki- ja poikkileikkaustutkimuksiin, tässä tärkeysjärjestyksessä. Vaikka monissa tutkimuksissa oli sekoittavia tekijöitä, tulokset osoittivat, että mutansstreptokokit ovat keskeisiä hampaiden reikiintymisen aloittajina sekä vapailla hammaspinnoilla että fissuuroissa ja niillä on myös tärkeä rooli juurikarieksen synnyssä.

Laktobasillit ovat yhteydessä reikiintymiseen, mutta tutkimukset eivät tue sitä, että ne pystyisivät aloittamaan reikiintymisen. Molekulaariset/geneettiset tutkimukset, RCT- ja kohorttitutkimukset osoittivat, että mutansstreptokokit tarttuvat vertikaalisesti, tavallisesti äidistä lapseen.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2003 julkaistussa tutkimuksessa seurattiin mutansstreptokokkien kolonisaatiota 410 iältään 3–4-vuotiaalla japanilaislapsella «Seki M, Karakama F, Terajima T ym. Evaluation of mutans streptococci in plaque and saliva: correlation with caries development in preschool children. J Dent 2003;31:283-90 »2. Lapset tutkittiin alkutilanteessa ja 6 kuukauden kuluttua. mutansstreptokokkinäyte otettiin kahdeksasta approksimaalivälistä ja syljestä Mutans strip -testillä. Alkutilanteessa 43.2 %:lla ja lopussa 51.2 %:lla lapsista oli kariesvaurioita. Keskimääräinen dfs-arvo oli alkutilanteessa 3.5 ja lopussa 5.1. mutansstreptokokkitasojen jakauma (0, 1, 2, 3) oli plakissa 53 %, 7 %, 13 % ja 27 % ja syljessä 65 %, 17 %, 10 % ja 18 %.

Tutkituista tekijöistä 16 oli yhteydessä hampaiden reikiintymiseen. Logistisen regressioanalyysin perusteella vain viidellä tekijällä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys mutansstreptokokkien kolonisaatioon. Nämä tekijät olivat alkutilanteen karies, useiden mutansstreptokokkiserotyyppien yhtäaikainen kolonisaatio, korkea plakin mutansstreptokokkitaso, makeiden juomien nauttimistapa ja fluorittoman hammastahnan käyttö.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen