Ylivieskassa toteutetussa äiti-lapsitutkimuksessa «Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K, Tenovuo J. Influence of maternal xyltiol consumption on aquisition of mutans streptococci by infants. J Dent Res 2000;79:882-7; PMID: 10765964»1, «Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K, Alanen P. Occurrence of dental decay in children after maternal consumption of xylitol chewing gum, a follow-up from 0 to 5 years of age. J Dent Res 2000;79:»2 korkean mutansstreptokokkitason omaavan äidin käyttämä ksylitolipurukumi lapsen ollessa 3–24 kuukauden ikäinen vähensi lapsen mutansstreptokokkitartuntaa 80 % (NNT 2.6; 95 % CI 4.8–1.8) ja maitohampaiston reikiintymistä viiden vuoden iässä 71–74 % verrattuna fluori- ja klooriheksidiiniverrokkeihin (NNT 4.35; 95 % CI 3.6–2.3).
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
«Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K, Tenovuo J. Influence of maternal xyltiol consumption on aquisition of mutans streptococci by infants. J Dent Res 2000;79:882-7; PMID: 10765964»1, «Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K, Alanen P. Occurrence of dental decay in children after maternal consumption of xylitol chewing gum, a follow-up from 0 to 5 years of age. J Dent Res 2000;79:»2: Koska lasten syljeneritystä ei tässä tutkimuksessa stimuloitu, tutkimuksen tulos tukee käsitystä, jonka mukaan ksylitolin vaikutus perustuu mikrobiologisiin muutoksiin eikä syljen stimulaatioon. Uumajassa lähes vastaavalla tavalla toteutetussa tutkimuksessa kaikkien lapsiryhmien äidit käyttivät ksylitolia, klooriheksidiiniä ja fluoria purukumin muodossa, joten heidän syljeneritystään stimuloitiin. Tutkimuksen tulos oli sama kuin Ylivieskan tutkimuksessa sekä mutansstreptokokkitartunnan että hampaiden reikiintymisen suhteen.