Vuonna 2016 julkaistun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen «Lin HK, Fang CE, Huang MS ym. Effect of maternal u...»1 tavoitteena oli arvioida ksylitolipurukumin vaikutusta mutans-streptokokkien (ms) siirtymiseen äidiltä lapselle. Katsaukseen ja meta-analyysiin otettiin mukaan 11 vuosina 2000–2012 tehtyä satunnaistettua ja sokkoutettua kliinistä tutkimusta. Tutkimuksissa oli mukana 60–195 (n = yhteensä 601) raskaana olevaa tai alle 5 kuukauden ikäisen lapsen äitiä, joilla oli korkea syljen ms-pitoisuus. Äidit käyttivät ksylitolipurukumia 3–4 kertaa vuorokaudessa, päivittäinen ksylitoliannos oli 1,95–5,28 g. 3 tutkimuksessa ksylitolin vaikutusta verrattiin fluoriin ja klooriheksidiiniin. Seuranta-aika tutkimuksissa oli 6–120 kuukautta.
Ksylitolia käyttäneiden äitien lasten mutans-streptokokkien esiintyminen syljessä tai plakissa oli merkittävästi alhaisempi kuin kontrolliryhmissä: 12–18 kuukauden iässä RR oli 0,54 (95 % luottamusväli 0,39–0,73) ja 36 kuukauden iässä 0,56 (95 % luottamusväli 0,40–0,79).
Katsauksen johtopäätös oli, että äidin säännöllinen ksylitolin käyttö esti merkittävästi mutans-streptokokkien siirtymistä äidiltä lapselle.
Kommentit
Katsaukseen sisältyi suomalainen, ensimmäinen ksylitolin vaikutusta mutans-streptokokkitartuntaan selvittänyt äiti-lapsitutkimus «Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K ym. Infl...»2, «Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K ym. Occu...»3, jossa äidin käyttämä ksylitolipurukumi lapsen ollessa 3–24 kuukauden ikäinen vähensi lapsen mutans-streptokokkitartuntaa 80 % (NNT 2,6; 95 % luottamusväli 4,8–1,8) ja maitohampaiston reikiintymistä 5 vuoden iässä 71 % verrattuna niihin lapsiin, joiden äitien hampaat käsiteltiin puolivuosittain fluorilakalla (p < 0,001)
Lasten hampaistoterveyttä ja korjaavan hoidon tarvetta 10 ikävuoteen saakka arvioitiin takautuvasti terveyskeskuksen potilasasiakirjamerkintöjen perusteella «Laitala ML, Alanen P, Isokangas P ym. Long-term ef...»4. Tutkimuksessa todettiin, että lapsen maitohampaat säilyvät terveinä pidempään ja maitohampaiden korjaavan hoidon tarve vähenee, kun mutans-streptokokkitartunta alle 2-vuotiaana saadaan estettyä.
Uumajassa lähes vastaavalla tavalla toteutetussa tutkimuksessa äidit käyttivät ksylitolia, klooriheksidiiniä ja fluoria purukumin muodossa. Tutkimuksen tulos oli lasten ollessa 4-vuotiaita samansuuntainen kuin suomalaisessa tutkimuksessa sekä mutans-streptokokkitartunnan että hampaiden reikiintymisen suhteen, «Thorild I, Lindau B, Twetman S. Effect of maternal...»5, «Thorild I, Lindau B, Twetman S. Salivary mutans st...»6, «Thorild I, Lindau B, Twetman S. Caries in 4-year-o...»7. Samoin Japanissa «Nakai Y, Shinga-Ishihara C, Kaji M ym. Xylitol gum...»8 ja Virossa «Olak J, Saag M, Vahlberg T ym. Caries prevention w...»9 toteutetuissa tutkimuksissa tulokset olivat linjassa suomalaistutkimuksen kanssa.