Laserfluoresenssin käyttö kariesvaurioiden etenemisen seurannassa

Näytönastekatsaukset
10.2.2009
Vuokko Anttonen ja Liisa Seppä

Näytön aste = C

Laserfluoresenssinmittausten avulla saattaa olla mahdollista seurata purupintojen kariesvaurioiden etenemistä tai pysähtymistä.

Vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa «Anttonen V, Seppä L, Hausen H. A follow-up study of the use of DIAGNOdent for monitoring fissure caries in children. Community Dent Oral Epidemiol 2004;32:312-8 »1 mitattiin 7–8- ja 13–14-vuotiaiden suomalaislasten (n = 81) hampaiden purupintojen laserfluoresenssiarvot kahden terveyskeskuksessa tapahtuneen vuositarkastuksen yhteydessä. Tarkastusten väli oli keskimäärin 1.2 vuotta. Mittaukset tehtiin yhteensä 315 maitohampaasta ja 423 pysyvästä hampaasta, joita ei puhdistettu ennen mittausta. Mittausten luotettavuuden määrittämiseksi tutkittiin ensimmäisenä vuonna 11 lasta kahdesti noin 4 viikon välein. Kaksoismittauksista laskettu kappa-arvo oli 0.85. Laserfluoresenssiarvot ja niiden muutos korreloivat positiivisesti näönvaraisen tarkastuksen ja sen muutoksen kanssa. Pysyvissä hampaissa, joiden näönvarainen tila muuttui seuranta-aikana terveestä kiille- tai dentiinikariekseksi, keskimääräinen laserfluoresenssiarvo kasvoi 24:stä 37:ään (p = 0.0001) ja maitohampaissa vastaava muutos oli 8:sta 40:een (p = 0.026). Jos näönvaraisesti terveille purupinnoille kehittyi seuranta-aikana kariesvaurio, niiden keskimääräinen laserfluoresenssiarvo lähtötilanteessa oli korkeampi kuin pinnoilla, jotka säilyivät terveenä. Niillä purupinnoilla, joilla havaituissa vauriossa tapahtui paranemista (aktiivinen tai inaktiivinen vaurio - terve), keskimääräinen laserfluoresenssiarvo laski 36:sta 24:ään.

Johtopäätös oli, että laserfluoresenssia voidaan käyttää kariesvaurioiden etenemisen seurannassa sekä maito- että pysyvissä hampaissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Saksassa tehdyssä tutkimuksessa «Schirrmeister JF, Gebrande JP, Altenburger MJ ym. Effect of dentifrice containing 5000 ppm fluoride on non-cavitated fissure carious lesions in vivo after 2 weeks. Am J Dent 2007;20:212-6 »2 selvitettiin kahden eri vahvuisen fluorihammastahnan tehoa purupinnoilla sijaitsevien alkavien kariesvaurioiden pysäyttämisessä. Koehenkilöinä oli 30 iältään 23–39-vuotiasta henkilöä, joille tehtiin hampaiden puhdistuksen jälkeen näönvarainen hampaiden tarkastus. Laserfluoresenssiarvo mitattiin laserfluoresenssilaitteella niiden välihampaiden sekä ensimmäisten ja toisten poskihampaiden purupinnoilta, joilla havaittiin alkavia kariesvaurioita ja joissa ei vielä ollut kudoskatoa. Tutkimukseen otettiin mukaan ne henkilöt, joilla havaittiin alkavia kariesvaurioita ja joiden laserfluoresenssiarvot vaihtelivat välillä 10–20. Koehenkilöt jaettiin satunnaistaen kahteen ryhmään, jotka käyttivät joko 1 450 ppm tai 5 000 ppm fluoria sisältävää hammastahnaa kahden viikon ajan. Heitä kehotettiin harjaamaan hampaansa aterian jälkeen kolme kertaa päivässä 3 minuutin ajan käyttäen heille annettua tahnaa ja hammasharjaa. Tahnaa neuvottiin laittamaan harjalle 2 cm:n pituinen pätkä. Lisäksi kehotettiin olemaan käyttämättä muita fluoria sisältäviä suunhoitotuotteita kokeen aikana. Kahden viikon intervention jälkeen purupintojen arvot mitattiin uudestaan. Ne olivat laskeneet molemmissa ryhmissä. Ryhmässä, jossa käytettiin 5 000 ppm tahnaa, keskimääräinen laserfluoresenssiarvo oli alussa 15.9 (SD 3.9) ja lopussa 11.9 (SD 2.8; p = 0.0005) ja ryhmässä, jossa käytettiin 1 450 ppm tahnaa, laserfluoresenssiarvo oli alussa 17.1 (SD 8.4) ja lopussa 15.1 (SD 3.6; p = 0.4456). Ryhmässä, jossa tahnan fluoripitoisuus oli 5 000 ppm, fluoresenssiarvo laski merkitsevästi enemmän kuin ryhmässä, jossa tahnan fluoripitoisuus oli 1 450 ppm (p < 0.001).

Johtopäätöksenä esitettiin, että purupintojen kohdennettu harjaus käyttäen 5 000 ppm fluoria sisältävää tahnaa saa aikaan hampaiden laserfluoresenssiarvojen merkittävän pienenemisen jopa kahdessa viikossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Karies (hallinta) 1

Kommentit

«Schirrmeister JF, Gebrande JP, Altenburger MJ ym. Effect of dentifrice containing 5000 ppm fluoride on non-cavitated fissure carious lesions in vivo after 2 weeks. Am J Dent 2007;20:212-6 »2: Tutkimuksen mukaan laserfluoresenssilla on mahdollista havainnoida lyhyelläkin aikavälillä tapahtuvia muutoksia kariesvaurioiden etenemisessä.

Kirjallisuutta

  1. Anttonen V, Seppä L, Hausen H. A follow-up study of the use of DIAGNOdent for monitoring fissure caries in children. Community Dent Oral Epidemiol 2004;32:312-8 «PMID: 15239783»PubMed
  2. Schirrmeister JF, Gebrande JP, Altenburger MJ ym. Effect of dentifrice containing 5000 ppm fluoride on non-cavitated fissure carious lesions in vivo after 2 weeks. Am J Dent 2007;20:212-6 «PMID: 17907481»PubMed