Vuonna 1994 julkaistussa kontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa Axelsson ym. tutkivat 12–13-vuotiailla brasilialaisilla koululaisilla hampaiden puhdistamisen merkitystä reikiintymisen ehkäisyssä «Axelsson P, Buischi YA, Barbosa MF ym. The effect of a new oral hygiene training program on approximal caries in 12-15-year-old Brazilian children: results after three years. Adv Dent Res 1994;8:278-8»1. Tutkimuksessa oli kaksi koeryhmää: T1 (n = 79) ja T2 (n = 72) sekä kontrolliryhmä K (n = 71). Kaikkien ryhmien lapset saivat fluorihammastahnaa.
Ryhmän T1 lapset saivat yksilöllistä opetusta hampaiden puhdistamisessa, jota he myös harjoittelivat. Kolmen kuukauden välein toistuvissa kontrolleissa keskityttiin omahoidon laadun parantamiseen. Ryhmän T2 lapset kutsuttiin tavanomaiseen harjausopetukseen kolmen kuukauden välein. Ryhmän K lapset eivät saaneet mitään opetusta.
Ryhmän T1 lapset saivat vähemmän reikiä hammasväleihin (p < 0.001) kuin ryhmien T2 ja K lapset. Uusia reikiä tuli kolmen vuoden aikana T1-ryhmän lapsille keskimäärin 2.3 (SE 0.29). Ryhmien T2 ja K lapsilla vastaavat luvut olivat 4.7 (SE 0.59) ja 5.3 (SE 0.68).
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
«Axelsson P, Buischi YA, Barbosa MF ym. The effect of a new oral hygiene training program on approximal caries in 12-15-year-old Brazilian children: results after three years. Adv Dent Res 1994;8:278-8»1: Tulos on samansuuntainen kuin lukuisissa muissa tutkimuksissa, joissa tavanomaisen suuhygieniaopetuksen on useinkin toistettuna havaittu olevan tehotonta, ellei sen vaikutuksia ole kontrolloitu.