Vuonna 2003 julkaistiin järjestelmällinen Cochrane-katsaus «Marinho VC, Higgins JP, Sheiham A ym. Combinations of topical fluoride (toothpastes, mouthrinses, gels, varnishes) versus single topical fluoride for preventing dental caries in children and adolescen»1 (abstrakti «»1, katsaus «Combinations of topical fluoride (toothpastes, mouthrinses, gels, varnishes) versus single topical fluoride for preventing dental caries in children and adolescents»2), jossa selvitettiin, tuoko fluorihuuhtelujen, -geelin tai -lakan käyttö lisähyötyä sellaisille lapsille ja nuorille, jotka käyttävät fluorihammastahnaa. Tarkasteluun otettiin vähintään vuoden mittaiset kokeelliset tutkimukset, joiden osanottajat olivat tutkimuksen alkaessa enintään 16-vuotiaita ja joissa paikallinen fluorikäsittely oli tehty vähintään kerran vuodessa. Meta-analyysiin kelpuutettiin 11 tutkimusta, joista ainoastaan yhdessä oli tutkittu alle kouluikäisiä lapsia. Tutkimuksissa käytetyn hammastahnan fluoripitoisuus oli 1 000–1 250 ppm, ja kolmessa tutkimuksessa harjaus oli valvottua.

Meta-analyysissa yhteiseksi ehkäisyosuudeksi saatiin 10 % (95 % CI 2–17 %). Tämän suuruinen reikiintymisen vähennys tarkoittaa, että lapsiväestössä, jossa uusia DMF-pintoja tulee keskimäärin 2.5 vuotta kohti, neljälle lapselle pitää tehdä paikallisfluorikäsittely, jotta vältyttäisiin yhdeltä DMF-pinnalta (NNT = 4). Vastaavasti NNT = 13 lapsiväestössä, jossa uusia DMF-pintoja tulee keskimäärin 0.8 vuotta kohti. Kun tutkimukset jaettiin kolmeen eri ryhmään (hammastahnan lisäksi joko F-huuhtelu, F-geeli tai F-lakka), ei tilastollisesti merkitsevää lisähyötyä saatu kuin ryhmässä, joka sai hammastahnan lisäksi F-lakkaa, mutta tämäkin tulos oli peräisin yhdestä pienestä tutkimuksesta.

Kirjoittajat päättelivät, että fluorihammastahnaa käyttävillä paikallinen fluorikäsittely on hyödyllistä lapsiväestöissä, joissa uusia DMF-pintoja tulee keskimäärin vuotta kohti kaksi tai enemmän.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

SBU:n systemaattisen katsauksen «Att förebygga karies - En systematisk litteraturöversikt. Statens beredning för medicinsk utvärdering (SBU). SBU-rapport nr 161 (Fluorskjölning och fluorpensling; Fluorlack, Fluorgeler) 2002:58-90»2 mukaan, jossa oli tarkasteltu 17 todistusvoimaltaan keskinkertaista vuosina 1979–98 julkaistua tutkimusta, fluorilakkaus vähintään kaksi kertaa vuodessa vähentää nuorten pysyvien hampaiden reikiintymistä lapsilla, jotka käyttävät fluorihammastahnaa. Maitohampaiden osalta näyttöä fluorilakkauksen lisähyödystä ei ollut. Todistusvoimaltaan hyviä tutkimuksia eivät katsauksen laatijat olleet löytäneet. Päivittäin tai joka toinen viikko tapahtuvien fluoriliuoshuuhteluiden sekä fluorigeelien osalta tehtiin vastaavanlaiset katsaukset. Niitäkään varten ei löydetty tutkimuksia, joiden todistusvoima olisi ollut hyvä.

Katsausten mukaan fluorihammastahnan käyttäjillä ei saada lisähyötyä päivittäisistä, viikoittaisista tai joka toinen viikko tapahtuvista fluoriliuoshuuhteluista. Sama koskee fluorigeelejä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen