Meta-analyysissa «Alderson P, Bunn F, Lefebvre C ym. Human albumin solution for resuscitation and volume expansion in critically ill patients. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD001208; PMID: 15495011»1 «Human albumin solution for resuscitation and volume expansion in critically ill patients»1 löydettiin 32 ennen vuotta 2004 julkaistua satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (8 452 potilasta) tehohoitopotilailla, joilla oli joko palovamma, hypovolemia tai hypoalbuminemia ja joissa verrattiin nestehoitoa albumiinilla nestehoitoon kristalloidilla tai siihen, ettei määriteltyä nestehoitoa annettu. Tutkimuksissa (n = 9), joissa tutkittiin nimenomaan hypoalbuminemisia potilaita, oli hypoalbuminemian rajana yleisimmin käytetty seerumin albumiinitasoa 25–35 g/l. Hypovoleemisilla tai palovammapotilailla tehdyistä tutkimuksista ei raportoitu potilaiden seerumin albumiinipitoisuuksia lähtötilanteessa. Lopputulosmuuttujana oli kuolleisuus, jonka suhteen seuranta-aika vaihteli suuresti tutkimusten välillä. Meta-analyysissa albumiinilla ei ollut kuolleisuutta alentavaa vaikutusta heterogeenisessa tehohoitopotilasmateriaalissa: kuolleisuus oli 764/3 822 potilasta (20 %) hoitoryhmässä ja 755/3 830 potilasta (20 %) kontrolliryhmässä (ARR 0 %, 95 %:n luottamusväli -2–2 %.
6 997 aikuista australialaista ja uusiseelantilaista tehohoitopotilasta osallistui satunnaistettuun, kontrolloituun, kolmoissokkoutettuun monikeskustutkimukseen «Finfer S, Bellomo R, Boyce N ym. A comparison of albumin and saline for fluid resuscitation in the intensive care unit. N Engl J Med 2004;350:2247-56; PMID: 15163774»2, jossa verrattiin toisiinsa nestehoitoa albumiinilla (4-prosenttinen) ja keittosuolalla (0.9-prosenttinen). Potilaita seurattiin 28 vuorokautta. 3 potilasta 7 000:sta putosi pois kesken tutkimuksen. Alkuvaiheessa ryhmät olivat samankaltaiset. Tutkimuksessa ei havaittu eroa 28 vuorokauden kuolleisuudessa ryhmien välillä: ARR 0 % (95 %:n luottamusväli -2–2 %), kuolemia albumiiniryhmässä 726/3 497 potilasta (21 %, 95 %:n luottamusväli 19–22 %) vs keittosuolaryhmässä 729/3 500 potilasta (21 %, 95 %:n luottamusväli 20–22 %), p = 0.87.
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Cochrane-katsauksen «Alderson P, Bunn F, Lefebvre C ym. Human albumin solution for resuscitation and volume expansion in critically ill patients. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD001208; PMID: 15495011»1 tuloksista suurimman osan selitti SAFE-tutkimus «Finfer S, Bellomo R, Boyce N ym. A comparison of albumin and saline for fluid resuscitation in the intensive care unit. N Engl J Med 2004;350:2247-56; PMID: 15163774»2 (joissakin kohdissa jopa > 90 %). Muista tutkimuksista valtaosa oli yli kymmenen vuotta vanhoja, joten muuttuneet hoitokäytännöt vaikuttavat tuloksiin. Lisäksi tutkimuksissa oli mukana lapsipotilailla tehtyjä tutkimuksia 6 kappaletta (32 tutkimuksesta). Sekä Cochrane-katsauksen «Alderson P, Bunn F, Lefebvre C ym. Human albumin solution for resuscitation and volume expansion in critically ill patients. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD001208; PMID: 15495011»1 että SAFE-tutkimuksen «Finfer S, Bellomo R, Boyce N ym. A comparison of albumin and saline for fluid resuscitation in the intensive care unit. N Engl J Med 2004;350:2247-56; PMID: 15163774»2 soveltuvuutta suomalaiseen akuuttia munuaisvauriota sairastavaan väestöön heikentää lisäksi se, että potilasmateriaali edustaa heterogeenista tehohoitomateriaalia, ei pelkästään akuutista munuaisvauriosta kärsiviä potilaita. Annettujen tietojen perusteella potilaiden akuutin munuaisvaurion astetta ja RIFLE-luokkaa tutkimusten alkuvaiheessa ei myöskään pysty jälkikäteen arvioimaan. Kummassakaan tutkimuksessa ei lopputulosmuuttujana tutkittu munuaisten toimintaa tai munuaisten korvaushoitojen tarvetta.
Albumiinin käytöstä akuutin munuaisvaurion hoitona ei löytynyt tutkimuksia huolimatta kattavasta hakustrategiasta. Cochrane- ja Medline-tietokannasta viimeisen 10 vuoden ajalta etsittiin meta-analyysejä / systemoituja katsauksia / randomoituja ja kontrolloituja tutkimuksia / havainnoivia tutkimuksia / ohjeistuksia seuraavilla hakusanoilla: albumin, albumin + kidney/ kidney failure/ acute tubular necrosis/ kidney diseases/ acute kidney failure, albumin + renal replacement therapy, albumin + critical care/ critical illness/ acute insufficiency/ sepsis, albumin + plasma substitutes/ fluid therapy/ volume therapy/ colloids/ resuscitation/ parenteral infusions/ fluid resuscitation, albumin + nephrotic syndrome. Lisäksi SAFE-tutkimuksen tekijöihin on otettu yhteyttä ja tiedusteltu löytyykö SAFE-tutkimuksen potilasmateriaalista alaryhmä-analyysia akuuttia munuaisvauriota potevilla potilailla tai onko kyseinen tieto kaivettavissa tutkimusmateriaalista. SAFE-tutkijoiden mukaan tätä asiaa ei ole kyseisestä potilasmateriaalista tutkittu eikä kyseisen tutkimuksen tuloksia voi suoraan soveltaa akuuttia munuaisvauriota poteviin potilaisiin (Finfer S, kirjallinen henkilökohtainen tiedonanto 2008). Koska suurimolekyylista hydroksietyylitärkkelystä tai albumiinia ei suositella nestehoitona mahdollisesti lisääntyneen munuaisvaurion riskin vuoksi «Schortgen F, Girou E, Deye N, Brochard L. The risk associated with hyperoncotic colloids in patients with shock. Intensive Care Med 2008; 34:2157-2168, PMID: 18685828»3, ei albumiinia tai hydroksietyylitärkkelystä voine suositella myöskään AKI:n hoidoksi.