Profylaktisen rytmihäiriötahdistinhoidon tutkimusten alaryhmäanalyysit ovat antaneet viitteitä lisäpiirteistä, jotka saattavat auttaa tunnistamaan potilaita, joilla rytmihäiriötahdistinhoidosta voidaan odottaa keskimääräistä suurempaa hyötyä. Madit II -tutkimuksessa «Moss AJ, Zareba W, Hall WJ ym. Prophylactic implantation of a defibrillator in patients with myocardial infarction and reduced ejection fraction. N Engl J Med 2002;346:877-83; PMID: 11907286»1 kuolleisuuden vähenemä rytmihäiriötahdistinhoidossa voitiin tilastollisesti osoittaa alaryhmässä, jossa vasemman kammion ejektiofraktio oli ≤ 25 % ja alaryhmässä, jossa QRS-heilahduksen leveys oli > 0.15 sekuntia. Alaryhmissä, joissa ejektiofraktio oli > 25 % tai QRS-heilahduksen leveys oli < 0.12 sekuntia, kuolleisuudessa oli vähenevä suuntaus, joka ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Profylaktista rytmihäiriötahdistinhoitoa koskevaan SCD-HeFT-tutkimukseen «Bardy GH, Lee KL, Mark DB ym. Amiodarone or an implantable cardioverter-defibrillator for congestive heart failure. N Engl J Med 2005;352:225-37, erratum in: N Engl J Med 2005;352:2146; PMID: 15659722»2 otettiin mukaan NYHA II ja III -luokan potilaita, joilla vasemman kammion ejektiofraktio oli ≤ 35 %. Rytmihäiriötahdistinhoito vähensi kuolleisuutta enemmän alaryhmässä, jossa vasemman kammion ejektiofraktio oli ≤ 30 % (riskisuhde 0.73, vaihteluväli 0.57–0.92) kuin suuremman ejektiofraktion omaavassa alaryhmässä (riskisuhde 1.08, 0.57–2.07). Ryhmien koon pienentymisen vuoksi tuloksen tilastollinen varmuus on heikko.
Profylaktisen rytmihäiriötahdistinhoidon Madit II -tutkimuksen jälkianalyysissa «Goldenberg I, Moss AJ, McNitt S ym. Inverse relationship of blood pressure levels to sudden cardiac mortality and benefit of the implantable cardioverter-defibrillator in patients with ischemic left v»3 rytmihäiriötahdistimen kuolleisuutta vähentävä vaikutus oli suurempi potilailla, joiden verenpaine oli < 130/80 mmHg verrattuna potilaisiin, joilla verenpaine oli vähintään 130/80 mmHg. Riskin alenema oli 39 % systolisen ja 38 % diastolisen painerajan alittaneilla, mutta muilla alenemaa ei voitu osoittaa.
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito saattaa olla hyödyllisin niillä hoidon kriteerit täyttävillä potilailla, joilla vasemman kammion ejektiofraktio on erittäin pieni, QRS-heilahdus on tuntuvasti leventynyt tai verenpaine on normaalia pienempi.