Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa tehtyyn COMPANION-tutkimukseen «Bristow MR, Saxon LA, Boehmer J ym. Cardiac-resynchronization therapy with or without an implantable defibrillator in advanced chronic heart failure. N Engl J Med 2004;350:2140-50 »1 otettiin 1 520 potilasta, joilla oli NYHA III tai IV -asteen sydämen vajaatoimintaoireet, vasemman kammion ejektiofraktio ≤ 35 %, QRS-heilahduksen leveys vähintään 130 ms ja sydämen vajaatoiminnan sairaalahoitovaihe vuoden sisällä. Vajaatoiminnan aiheuttaja oli sepelvaltimotauti 59 %:lla ja lopuilla laajentava kardiomyopatia. Potilaat satunnaistettiin saamaan sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdin, pelkkä sydäntä synkronoiva tahdistin tai ei tahdistinta lainkaan. Rytmihäiriötahdistin vähensi kuolleisuutta 36 % (riskisuhde 0.64, 95 % luottamusväli 0.48–0.86, p = 0.003) verrattuna vain lääkehoitoa saaneeseen ryhmään. Pelkkä sydäntä synkronoiva tahdistin viittasi kuolleisuuden 24 %:n alenemaan (riskisuhde 0.76, 95 % luottamusväli 0.58–1.01, p = 0.059). Defibrilloiva lisäominaisuus ei vähentänyt kuolleisuutta tilastollisesti merkitsevästi pelkkään sydäntä synkronoivaan tahdistukseen verrattuna.
Hollantilaisessa tutkimuksessa «Ypenburg C, van Erven L, Bleeker GB ym. Benefit of combined resynchronization and defibrillator therapy in heart failure patients with and without ventricular arrhythmias. J Am Coll Cardiol 2006;48:46»2 seurattiin 191 rytmihäiriötahdistimella hoidettua potilasta, joilla vasemman kammion ejektiofraktio oli < 35 % ja QRS-heilahduksen leveys oli > 120 ms. Potilaista 71:llä oli ollut pitkäkestoinen kammioarytmia ja 120 potilaalla rytmihäiriötahdistimen asennus oli profylaktinen. Edellisessä ryhmässä rytmihäiriötahdistin hoiti kammioarytmiaa 35 %:lla ja profylaktisessa ryhmässä 21 %:lla keskimäärin 18 kuukauden seurannassa. Lähtötilanteen muuttujat – kuten oliko vakavaa kammioarytmiaa esiintynyt – eivät ennustaneet hoitiko rytmihäiriötahdistin kammioarytmiaa seurannassa, mikä puoltaa defibrilloivaa lisäominaisuutta sydäntä synkronoivaan tahdistimeen. Kysymyksessä on hoidon seurantatutkimus ja tulos on vain suuntaa antava.
Miracle ICD -tutkimus «Young JB, Abraham WT, Smith AL ym. Combined cardiac resynchronization and implantable cardioversion defibrillation in advanced chronic heart failure: the MIRACLE ICD Trial. JAMA 2003;289:2685-94 »3 selvitti sydäntä synkronoivan ominaisuuden hyödyllisyyttä potilailla, joille asennettiin pitkäkestoisen kammiotakykardian tai kammiovärinän vuoksi rytmihäiriötahdistin. Sydämen vajaatoimintaluokka oli NYHA III tai IV ja vasemman kammion ejektiofraktio oli keskimäärin 24 % ja QRS-heilahduksen kesto 165 ms. Yhteensä 369 potilasta satunnaistettiin sydäntä synkronoivaan tai ryhmihäiriötahdistinhoitoon tai pelkkään rytmihäiriötahdistinhoitoon ja tilaa seurattiin 6 kuukautta. Synkronoivassa tahdistusryhmässä elämänlaadun tunnusluku ja NYHA-vajaatoimintaluokka paranivat. Tahdistimen antamissa rytmihäiriöiden hoitomäärissä ja kuolleisuudessa ei ilmennyt eroa. Tutkimus viittaa siihen, että sydäntä synkronoivasta toiminnosta saattavat hyötyä myös kammioarytmian vuoksi rytmihäiriöntahdistimen saavat potilaat, joilla on sydämen vajaatoimintatahdistusta puoltavia piirteitä. Seuranta-aika on ollut riittämätön kuolleisuuden tutkimiseen.
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: