Albertan yliopiston Evidence-based Practice -keskuksen tekemässä perusteellisessa systemaattisessa katsauksessa verrattiin vajaatoimintatahdistuksen (CRT) tehoa, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta aikuisten oireisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa «McAlister F, Ezekowitz J, Wiebe N ym. Cardiac resynchronization therapy for congestive heart failure. Evid Rep Technol Assess (Summ) 2004;:1-8 »1. Katsauksessa on yhteensä 9 CRT-tutkimusta, joissa oli yhteensä 3 574 potilasta, joilla QRS-heilahduksen leveys oli ≥ 120 ms ja potilailla oli alentunut vasemman kammion ejektiofraktio (LVEF ≤ 40 %). Keskimäärin QRS-heilahduksen leveys oli yli 150 ms ja LVEF 21–26 %. 95 % potilaista oli sinusrytmissä ja 64 % oli vasen haarakatkos. Potilaista 75 % oli NYHA III ja 10 % NYHA IV -luokan vajaatoimintaoireet. Kahdessa tutkimuksessa oli mukana potilaita, joiden toimintaluokka oli NYHA II. Vajaatoiminnan taustalla oli 58 %:lla (vaihtelu 29–69 %) potilaista iskeeminen sydänlihassairaus.

Meta-analyysi tehtiin 7 tutkimuksesta, joissa mitattiin muutosta 6 minuutin kävelytestissä. CRT-ryhmässä kävelymatka piteni merkittävästi enemmän kuin kontrolliryhmässä. Ero oli 23 m (95 % CI 9–38 m) ja tulos oli samanlainen, jos mukaan otettiin vain NYHA III ja IV -toimintaluokan potilaat. Kävelymatkan ero oli 29 m (95 % CI 11–14 m). Yhtä tutkimusta lukuun ottamatta kävelymatka piteni myös kontrolliryhmässä. Kuudessa tutkimuksessa mitattiin myös maksimaalisessa hapenotto kykyä, joka parani CRT-ryhmässä 0.65 ml/kg/min (95 % CI 0.27–1.04 ml/kg/min) verrattuna kontrolliryhmään.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

COMPANION-tutkimuksessa «Bristow MR, Saxon LA, Boehmer J ym. Cardiac-resynchronization therapy with or without an implantable defibrillator in advanced chronic heart failure. N Engl J Med 2004;350:2140-50 »2 satunnaistettiin 1 520 iskeemistä (55 %) tai ei-iskeemistä (45 %) sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta, jotka olivat sinusrytmissä ja joiden QRS-heilahduksen kesto oli ≥ 120 ms ja joiden vasemmankammion ejektiofraktio oli ≤ 35 % 1:2:2 suhteessa optimaaliseen lääkehoitoryhmään, rytmihäiriötahdistin ryhmiin (ICD)CRT tai CRT+. Hoidon vaikutusta suorituskykyyn mitattiin 6 minuutin kävelytestillä.

QRS-heilahduksen leveyden mediaani oli noin 160 ms, noin 70 %:lla potilaista oli vasen haarakatkos ja vasemmankammion ejektiofraktion mediaani oli noin 22 %. Kuuden kuukauden kohdalla 6 minuutin kävelymatka oli pidentynyt sekä CRT- (40 ± 96 m) että CRT+ICD-ryhmässä (46 ± 98 m), kun taas lääkehoitoryhmässä se ei juuri muuttunut (1 ± 96 m). P < 0.001 kontrolliryhmän ja CRT ja CRT + ICD -ryhmien välillä. Tutkimus oli etenevä, satunnaistettu, kontrolloitu mutta ei-sokkoutettu. Kuitenkin päätetapahtuma- ja ”steering”-komitea eivät olleet tietoisia satunnaistuksesta.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä