Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa (SPARCL, The Stroke Prevention by Aggressive Reduction in Cholesterol Levels) «Amarenco P, Bogousslavsky J, Callahan A 3rd ym. Hi...»1 seurattiin 4 731 potilasta (keskimäärin 63-vuotiaita, 60 % miehiä), joilla oli ollut oireinen aivoverenkiertohäiriö 1–6 kuukautta aiemmin. Lähtövaiheessa heidän LDL-kolesterolitasonsa oli 2,6–4,9 mmol/l eikä kenelläkään ollut sepelvaltimotautia. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko suuriannoksista atorvastatiinia (80 mg/vrk, n = 2 365) tai lumetta (n = 2 366). Mukana oli myös 385 suomalaista potilasta. Tutkimuksen aikana atorvastatiiniryhmän keskimääräinen LDL-kolesterolitaso oli 1,9 mmol/l ja lumeryhmän 3,3 mmol/l.
Keskimäärin 4,9 vuoden aikana 265 potilasta atorvastatiiniryhmässä ja 311 potilasta lumeryhmässä sai uuden aivohalvauksen (16 % vähenemä, riskisuhde 0,84; 95 % luottamusväli 0,71–0,99, p = 0,03). 5 vuoden NNT-luku oli 45. Aivohalvausten väheneminen johtui aivoinfarktien vähenemisestä (218 vs. 274). Aivoverenvuotoja oli atorvastatiiniryhmässä 55 ja lumeryhmässä 33 (kuolemaan johtaneita aivoverenvuotoja 17 ja 18).
Kaikkien merkittävien valtimotautitapahtumien riski pieneni atorvastatiiniryhmässä merkitsevästi (20 %; riskisuhde 0,80; luottamusväli 0,69–0,92, NNT = 29) mukaan lukien sydäninfarktit. Kokonaiskuolleisuudessa tai vakavien haittavaikutusten määrässä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aikana myös alkuperäisessä lumeryhmässä 25 % sai statiinihoitoa.