Tupakointi ja tupakkatuotteiden kulutus Suomessa

• Suomessa tupakoinnin yleisyys on muuttunut merkittävästi viimeisen 50 vuoden aikana;
  • miesten tupakointi on vähentynyt kolmasosaan huippuvuosista, mutta
  • naisten tupakointi vastaavasti kolminkertaistunut «Puska P, Tuomilehto J, Nissinen A, Vartiainen E (toim). The North-Karelia Project, 20 year results and experiences. Helsinki, Finland: the National Public Health Institute (KTL), Finland, 1995»1.
• Tuoreet tupakoinnin yleisyyttä koskevat tiedot löytyvät Kansanterveyslaitoksen internet-sivuilta «http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/elintavat/»1.
• Länsimaissa tupakointi aloitetaan keskimäärin 14 vuoden iässä «Surgeon General. The health consequences of smoking: nicotine addiction. Davis RM, Novotny TE, Lynn WR (toim). Department of Health and Human Services, USA, 1988»2.
• Tupakan kokeilu aloitetaan Suomessa 12–14 vuoden iässä.
• 14-vuotiaista tytöistä oli vuonna 2005 44 % ja pojista 41 % on kokeillut tupakkaa «Rimpelä A, Rainio S, Pere L, Lintonen t, Rimpelä M. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2005 Nuorten terveystapatutkimus 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:23. Helsinki 200»3.
• Vastaavasti päivittäin tupakoi 14-vuotiaista tytöistä 10 % ja pojista 7 % «Rimpelä A, Rainio S, Pere L, Lintonen t, Rimpelä M. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2005 Nuorten terveystapatutkimus 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:23. Helsinki 200»3.
• Merkittävin nuorten tupakoinnin aloittamiseen vaikuttava tekijä on ystävien tupakointi «Paavola M, Vartiainen E, Puska P. Predicting adult smoking. The influence of smoking during adolescence and smoking among friends and family. Health Educ Res 1996;11:309-15»4.
• Tupakoinnin aloittaa 15 ikävuoteen mennessä 21 % ikäluokasta, jonka jälkeen vielä 9 % ikäluokasta aloittaa tupakoinnin 18 ikävuoteen mennessä «Paavola M, Vartiainen E, Puska P. Predicting adult smoking. The influence of smoking during adolescence and smoking among friends and family. Health Educ Res 1996;11:309-15»4, «U.S. Department of Health and Human Services. Preventing tobacco use among young people: a report of the Surgeon General. U.S. Department of Health and Human Services. Atlanta, Georgia, 1994»5.
• Nuoret aikuiset muuttavat nopeasti tupakointitottumuksiaan;
  • suomalaisessa seurantatutkimuksessa 26 % 14-vuotiaana tupakoineista oli lopettanut tupakoinnin 31 ikävuoteen mennessä ja
  • toisaalta 24 % 14-vuotiaana tupakoimattomista oli aloittanut tupakoinnin «Isohanni I, Järvelin MR, Rantakallio P ym. Juvenile and early adulthood smoking and adult educational achievements–a the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Scand J Public Health 2001;29:87-95»6.
• Iän lisäksi tupakointiin myötävaikuttavia tekijöitä ovat
  • vähäinen koulutus- ja tulotaso
  • ympäristötekijät ja
  • erityisesti ystävien tupakointi sekä
  • persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, kuten asenteet ja taidot «U.S. Department of Health and Human Services. Preventing tobacco use among young people: a report of the Surgeon General. U.S. Department of Health and Human Services. Atlanta, Georgia, 1994»5.
• Naisten ja miesten tupakointia selittävät samanlaiset tekijät «Corrao MA, Guindon GE, Sharma N, Shokoohi DF (ed). Tobacco control country profiles. The American Cancer Society. Atlanta, Georgia, 2000»7.
• Tupakoinnissa on selvät koulutusryhmien väliset erot:
  • huonoimmassa koulutusryhmässä olevat tupakoivat eniten
    • sekä miehissä (38 % alin ja 21 % ylin) ja
    • naisissa (18 % alin ja 13 % ylin) «Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2001. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 16/2001, Helsinki 2001»8.
• Kaupungeissa tupakoidaan yleisemmin kuin maaseudulla.
• Raskaana olevista naisista tupakoi 15 % «Jaakkola N, Jaakkola MS, Gissler M, Jaakkola JJ. Smoking during pregnancy in Finland: determinants and trends 1987–1997. Am J Public Health 2001;91:284-6»9.
• Raskauden aikainen tupakointi vaihtelee siten, että vähemmän koulutetut (25 %), hyvin nuoret äidit (37 %) ja yksinhuoltajana synnyttävät (30 %) tupakoivat useammin kuin muut «Jaakkola N, Jaakkola MS, Gissler M, Jaakkola JJ. Smoking during pregnancy in Finland: determinants and trends 1987–1997. Am J Public Health 2001;91:284-6»9.
• Tupakkatuotteiden kulutus on laskenut edelleen 1990-luvulla.
• 15 vuotta täyttäneet suomalaiset polttavat keskimäärin noin 1 300 savuketta vuodessa eli lähes 3.5 savuketta päivässä «Tupakkatilasto 2004. Tilastokeskus.Terveys 2005:2 Edita, Helsinki 2005»10.
• Valtaosa tupakasta poltetaan savukkeina (77 %), itse käärittyjen osuus on noin 17 %, sikaria ilmoittaa polttavansa 6 % ja piippua 7 %.
  • Osa tupakoijista käyttää useampaa tupakkatuotetta.
• Nuuskaa ilmoittaa säännöllisesti käyttävänsä 3 % 18-vuotiaista pojista «Rimpelä A, Rainio S, Pere L, Lintonen t, Rimpelä M. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2005 Nuorten terveystapatutkimus 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:23. Helsinki 200»3.
  • Nuuskan myynti on Suomessa kielletty, mutta sitä tuodaan ulkomailta.
  • Nuuskan käytössä on suuria alueellisia ja ryhmäkohtaisia eroja.
  • Nuoret miehet ja osa urheilijoista käyttävät sitä yleisimmin «Rolandsson M, Hugoson A. Knowledge and habits of tobacco among ice hockey-playing boys. An intervention study. Swed Dent J 2000;24:59-70»11.

• Tupakoinnin lopettamishalukkuutta ja lopettaneiden osuudet Kansanterveyslaitoksen Aikuisvästön terveys ja terveyskäyttäytyminen tutkimuksessa olivat vuonna 2005 seuraavat «Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2005. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 18/2005, Helsinki 2005»12:
  • Valtaosa tupakoivista haluaa eroon tupakasta, kuusi kymmenestä miehestä ja lähes seitsemän kymmenestä haluaa lopettaa tupakoinnin.
  • Tupakoinnin on onnistunut lopettamaan miehistä 20 % ja naisista 17 %.
  • 13 % tupakoijista ei harkitse lopettamista.
  • Miehistä joka viides ja naisista joka neljäs on yrittänyt lopettaa tupakoinnin vuoden aikana.
  • Nikotiinikorvaushoitoa ilmoitti vuoden aikana käyttäneensä tupakoinnin lopettamiseksi 14 % miehistä ja 13 % naisista ja muusta syystä 9 %.
  • Vakavia lopettamisyrityksiä kuluvan vuoden aikana on tehnyt 37 % miehistä ja 41 % naisista.

Kirjallisuutta

1. Puska P, Tuomilehto J, Nissinen A, Vartiainen E (toim). The North-Karelia Project, 20 year results and experiences. Helsinki, Finland: the National Public Health Institute (KTL), Finland, 1995
2. Surgeon General. The health consequences of smoking: nicotine addiction. Davis RM, Novotny TE, Lynn WR (toim). Department of Health and Human Services, USA, 1988
3. Rimpelä A, Rainio S, Pere L, Lintonen t, Rimpelä M. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2005 Nuorten terveystapatutkimus 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:23. Helsinki 2005
4. Paavola M, Vartiainen E, Puska P. Predicting adult smoking. The influence of smoking during adolescence and smoking among friends and family. Health Educ Res 1996;11:309-15
5. U.S. Department of Health and Human Services. Preventing tobacco use among young people: a report of the Surgeon General. U.S. Department of Health and Human Services. Atlanta, Georgia, 1994
6. Isohanni I, Järvelin MR, Rantakallio P ym. Juvenile and early adulthood smoking and adult educational achievements–a the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Scand J Public Health 2001;29:87-95
7. Corrao MA, Guindon GE, Sharma N, Shokoohi DF (ed). Tobacco control country profiles. The American Cancer Society. Atlanta, Georgia, 2000
8. Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2001. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 16/2001, Helsinki 2001
9. Jaakkola N, Jaakkola MS, Gissler M, Jaakkola JJ. Smoking during pregnancy in Finland: determinants and trends 1987–1997. Am J Public Health 2001;91:284-6
10. Tupakkatilasto 2004. Tilastokeskus.Terveys 2005:2 Edita, Helsinki 2005
11. Rolandsson M, Hugoson A. Knowledge and habits of tobacco among ice hockey-playing boys. An intervention study. Swed Dent J 2000;24:59-70
12. Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2005. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 18/2005, Helsinki 2005