Takaisin Tulosta

Erotusdiagnostiikka ADHD:ssa (ADHD, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus ja traumaperäinen stressihäiriö)

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
1.11.2016
Taulukko 1. Erotusdiagnostisia näkökulmia.
ADHD Masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Ahdistuneisuus Traumaperäinen stressihäiriö
Oireet alkavat Usein oireet alkavat hyvin varhain, mutta tulevat selvemmin näkyviin leikki- ja kouluiässä Voi alkaa missä iässä vain, yleistyy nuoruusiässä, mielialassa muutos aiempaan verrattuna Harvinainen lapsuusiässä, yleistyy nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa, oireilu jaksoittaista Voivat alkaa missä iässä vain, yleistyvät nuoruusiässä Traumaattisen kokemuksen jälkeen, yleensä muutaman kuukauden kuluessa. Jos traumati-soituminen on toistuvaa, alkamis-ajankohta on harvoin selkeä.
Levottomuus Ylivilkkautta pienestä pitäen Alkaa masennuksen myötä, ei kaikilla Maniassa vauhdikasta puuhailua, touhukkuutta, joka on poikkeavaa normaalitilaan verrattuna Ahdistuneisuuteen liittyvää levottomuutta, esim. vaikeutta olla paikoillaan Ylivireystilaan liittyvää valppautta, varuillaanoloa, säpsähtelyä, yliaktiivisuutta
Keskittymättömyys Huomataan helpoimmin pitkäkestoista ponnistelua vaativissa tilanteissa, ei välttämättä yhtä hyvin havaittavissa ennen kouluikää Alkaa tai vaikeutuu selvästi masennuksen myötä Liittyy maniavaiheessa puuhakkuuteen ja vauhdikkuuteen, masennuksessa vaikeuteen pitää asioita mielessä Liittyy ahdistukseen, pelkoihin, huoliin Voi liittyä ylivireyteen ja ympäristön alituiseen tarkkailuun tai traumaattisten muistojen ajatuksiin tunkeutumiseen tai pyrkimykseen ajatella jotain muuta traumamuistojen välttämiseksi
Impulsiivisuus Ilmenee yleensä jo ennen kouluikää, ehtii tehdä ennen kuin ehtii ajatella Itsetuhoinen käytös voi näyttää impulsiivisuudelta, hakeutuu vaarallisiin paikkoihin. Jo aiemmin ilmennyt impulsiivisuus lisää itsetuhoriskiä Maniavaiheessa esiintyy impulsiivista, mielihyvähakuista, estotonta käyttäytymistä. Impulsiivisuus lisää itsetuhoriskiä masennusvaiheessa Ahdistavista tilanteista pakeneminen voi vaikuttaa impulsiiviselta Takaumasta johtuva käytös tai traumaattisten tilanteiden välttely voi muistuttaa impulsiivisuutta
Riskien ottaminen Vaaratilanteisiin joutuminen ei yleensä tarkoituksellista, vaikkakin tavallista, onnettomuusalttius lisääntynyt Suora tai epäsuora itsetuhoisuus näkyy riskien tietoisena ottamisena Maniavaiheeseen liittyy piittaamattomuutta riskeistä (joskus suuruusajatusten vuoksi) ja vaara- ja mielihyvä-hakuista käytöstä Riskejä vältellään, paniikkitilanteessa käytös harkitse-matonta "Millään ei ole enää mitään väliä", piittaamattomuus riskeistä, joskus pyrkimys toistaa aiempia traumoja. Maailma voidaan myös kokea täynnä vaaroja olevaksi
Mitä vältellään Keskittymistä ja ponnistelua vaativat tilanteet, paikallaan olo Sosiaaliset tilanteet, aiemmin mielihyvää tuottaneet asiat, ponnistelu Riippuu mielialavaiheesta Ahdistaviksi koetut tilanteet Traumasta muistuttavat tilanteet
Mieliala Neutraali, nopeaa, mutta suhteellisen lievää vaihtelua voi esiintyä Masentunut, ärtyisä, iloton Masennus ja maniavaiheet vaihtelevat jaksoittain (voivat vaihdella jopa useita kertoja saman päivän aikana), mielialavaihtelut voimakkaita Ahdistunut, pelokas, jännittynyt Varautunut, jännittynyt, välinpitämätön, ylivireä, ärtyisä
Tunteiden säätely Nopeita suutahtamisia erityisesti väsyneenä tai rajoitus / pettymystilanteissa, menevät yleensä nopeasti ohi Ärtyisyyttä, ärsytyskynnys madaltuu, herkästi itsesyytöksiä, itsetuhoisia ajatuksia Räjähtävän voimakkaita, pitkäkestoisia raivokohtauksia voi esiintyä, ärsytyskynnys vaihtelee Paniikinomaisia reaktioita Takauma tai tilanteen tulkitseminen uhkaavaksi voi laukaista raivokohtauksen
Vireystaso ja aktiivisuuden säätely Jatkuvasti liikkeellä, yliaktiivisuus; ADD:ssa aliaktiivisuus, vaikeus säädellä aktiivisuutta tilanteeseen sopivaksi Alentunut aktiivisuus, voimattomuus, kiinnostumattomuus Vaihtelee mielialan mukaisesti vauhdikkaasta voimattomaan Ahdistus vie voimavaroja muilta asioilta Vireystaso kohonnut, varuillaanolo, joka voi uuvuttaa
Uni Vaikea rauhoittua nukkumaan, nukahtamisessa viivettä, unen aikaista liikehdintää Lisääntynyt väsymys, vaikeus saada unesta kiinni, heräily aamuyöstä, joskus unettomuus, painajaisia voi esiintyä Maniassa vähentynyt unen tarve (verrattuna aiempaan) ilman merkittävää väsymystä Huolestuneisuus vaikeuttaa nukahtamista, uni katkonaista, painajaisia Nukkumaanmenotilanne voi ahdistaa takaumien vuoksi, painajaiset tavallisia
Muuta erityistä Osalla sitkeitä suuruusajatuksia, kehitystasoon tai normaaliin vointiin nähden poikkeavaa (yli)seksuaalisuutta Trauma voi olla myös toistuva, pitkäaikainen. Traumatisoituminen varhaislapsuudessa lisää käytösoireita
Sosiaaliset taidot Ongelmat tavallisia mm. impulsiivisuuden vuoksi Heikkenevät masennuksen aikana Maniassa voi esiintyä rajatonta seurahakuisuutta tai itsekeskeistä, seurauksista piittaamatonta käyttäytymistä ihmissuhteissa Eroahdistusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa Voi ilmetä muutoksia aiempaan verrattuna. Sosiaalisten tilanteiden tulkinta voi vääristyä (tilanteet nähdään uhkaavina tai pelottavina)
Oireiden kesto Jatkuvat usein aikuisuuteen Kesto vaihteleva, keskimäärin noin vuosi Mania- ja masennusvaiheiden välissä voi olla oireettomia kausia Kesto vaihteleva, usein pitkäkestoinen Voivat lievittyä ajan myötä

Kirjallisuutta

  1. Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K ja Sourander A (toim). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2016
  2. Puustjärvi A, Kumpulainen K. Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa. Duodecim 2008;124:2095-101
  3. Kaksisuuntainen mielialahäiriö (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 1.11.2016). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  4. Tamminen T. Lapsen masennus. Duodecim 2010;126(6):627-33
  5. Depressio (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 1.11.2016). Saatavilla internetissä: «http://www.kaypahoito.fi»1
  6. Traumaperäinen stressihäiriö (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 1.11.2016). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  7. Diler RS, Daviss WB, Lopez A ym. Differentiating major depressive disorder in youths with attention deficit hyperactivity disorder. J Affect Disord 2007;102:125-30 «PMID: 17276513»PubMed