Työn riskitekijöihin vaikuttaminen yläraajan rasitussairauksissa
Lisätietoa aiheesta
Tiia Reho ja Maija Paukkunen
22.6.2022
Käden ja kyynärvarren kiputiloista aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää vaikuttamalla
yleisesti tunnettuihin toistotyöhön liittyviin riskitekijöihin, joita ovat
tuotteen pakkaaminen tai siirtäminen onnistuu ilman tuotteen nostamista tai kannattelua
(esimerkiksi kassa-, eines- ja makeistyöntekijät)
optiset lukulaitteet ja vaa'at ovat toimintavarmoja (esimerkiksi kassatyöntekijät,
kirjastovirkailijat, einestyöntekijät)
tuotteeseen on helppo tarttua, eikä siinä ole kättä vahingoittavia osia, teräviä reunoja
tai liukasta tarttumapintaa (esimerkiksi keraaminen työ, muurarit, laattatyöntekijät)
rajoittimet ohjaavat tuotteiden kulkua työntekijän käsien sijasta (esimerkiksi pakkaajat,
kassatyöntekijät)
tuotetta ei tarvitse kääntää tai siirtää useita kertoja (esimerkiksi einestyöntekijät,
pakkaajat, kassatyöntekijät)
pakkaus on riittävän väljä, jotta tuotteet mahtuvat sinne helposti (esimerkiksi pakkaajat)
käytetään väljiä tai itsekohdistuvia sovitteita tuotteen osia tai työkoneita yhteen
liitettäessä, jolloin tarkkuuden ja voiman yhtäaikainen tarve vähenee (esimerkiksi
traktorin vetovarsien kiinnittäminen työkoneisiin, työkalujen työstöosien kiinnittäminen)
tuotteet eivät takerru tai sotkeudu toisiinsa
tuotannossa on varauduttu häiriötilanteisiin, hukkamateriaalille on varattu paikka,
eikä sen poistaminen vaadi yläraajojen suurta voimankäyttöä tai aiheuta tapaturmavaaraa
(esimerkiksi häiriötilanteet paperikoneella)
tuotteesta ei tarvitse ottaa kiinni pihtiotteella tai laajalla puristusotteella (esimerkiksi
metalliteollisuuden kokoonpanotyöt).
yläraajojen staattista kannattelua vähennetään esimerkiksi tukemalla kyynärvartta
tai kyynärpäätä pöytäpintaan tai ranne- ja kyynärtukiin
käsityökaluissa, työstettävissä kappaleissa tai työvälineissä käytetään tarvittaessa
kannattimia.
Työkalujen valinnalla ja käytön tauottamisella voidaan helpottaa yläraajojen työtä
tai käden asentoa.
Yläraajavaivojen ehkäisyssä on kohtalaista näyttöä tavanomaista leveämpikahvaisten
ja kevyempien instrumenttien käytöstä (hammaslääkärin työ) ja mikrotaukojen lisäämisen
edullisesta vaikutuksesta pitkien kirurgisten toimenpiteiden aikana «Sweeney K, Mackey M, Spurway J ym. The effectivene...»2.
Työn tavanomaisen tauotuksen oheen lisätyt tauot työpäivän aikana vähensivät niskan,
hartioiden ja yläraajojen oireiden intensiteettiä tuottavuutta heikentämättä. Vaikutus
oli samansuuntainen eri toimialoilla (maatalous, toimistotyö) ja eripituisia taukoja
käyttäen. «Stock SR, Nicolakakis N, Vézina N ym. Are work org...»3
Yläraajakuormituksen vähentäminen ulkoisen tuen eli eksoskeletonin avulla
Tietyt käden alueet ovat herkkiä mekaaniselle paineelle ja erityisesti pistemäiselle
rasitukselle. Pistemäisellä painerasituksella tarkoitetaan, että työntekijän, laitteen,
työtason tai työvälineen välillä on teräviä tai kovia kontaktipisteitä.
Sormien alue
Sormien sivupinnat ovat tyypillisin käden alue, johon mekaaninen paine voi kohdistua
työssä tai työvälinettä käytettäessä. Näissä sormien osissa ihon on ohutta ja verisuonet
ja hermot kulkevat lähellä ihon pintaa. Näille alueille voi muodostua hankaumia esimerkiksi
saksien tai pinsettien käytössä. Peukalon alue on myös herkkä vahingoittumaan ja sietää
huonosti työvälineen aiheuttamaa painetta.
Raskaiden taakkojen pitkäaikainen kantaminen sormien koukkuotteella ohuista, terävistä
kantokahvoista vaikuttaa sormien verenkiertoon ja aiheuttaa painumista sormien hermoissa.
Kämmenen keskiosa
Kämmenessä on peukalon ja pikkusormen puolella rasvakudosmuodostumat, jotka suojaavat
alueita mekaanisen paineen vaikutuksilta. Sen sijaan kämmenen keskiosassa ihon alla
oleva suoja on ohut ja alue on herkkä mekaaniselle paineelle (esimerkiksi hallintalaitteiden
painaminen keskikämmenellä, pihtien varren aiheuttama paine kämmeneen). Voimakas pistemäinen
mekaaninen rasitus erityisesti kämmenen keskiosalla tai kämmensyrjällä voi vahingoittaa
alla olevia kudoksia (käden käyttö lyömiseen tai painamiseen). Joidenkin työvälineiden
käytölle on ominaista äkillisen käden jarruttavan voiman käyttö hankaavalla otteella
(esimerkiksi työvälineen nytkähdys, tempaisu tai takaisinisku). Tämänkaltainen ote
voi vahingoittaa ihoa ja muita käden rakenteita.
Ranteen alue
Ranteen alue hankautuu ja kipeytyy helposti, jos ranteella nojataan johonkin pintaan
käden tai vartalon tukemiseksi. Paine kohdistuu entistäkin pienemmälle alueelle erityisesti
silloin, jos rannetta pidetään samalla taakse taipuneena.
Kyynärpään ja kyynärvarren alueet
Kun osaa vartalon painosta tuetaan kyynärpäiden ja kyynärvarsien avulla työtasoon,
osuu sen kyynärseutuun aiheuttama paine usein kohdalle, jossa iho ja lihasmassa ovat
ohuet. Työskentely pitkiä aikoja kyynärpäihin nojaten ja kyynärpäät äärimmilleen koukistettuina
voi aiheuttaa painerasitusta.
Hartia ja olkaseutu
Raskas kantaminen hartian päällä voi rasittaa olkaseudun rakenteita.
Kainalon toistuva osuminen tai painuminen työtilan tai kohteen rakenteisiin voi aiheuttaa
hermojen ja verisuonten ärtymistä.
Lämpöolojen terveysvaikutukset riippuvat kaikkien lämpöolotekijöiden, työn kuormittavuuden,
mahdollisten käsineiden ja vaatetuksen yhteisvaikutuksesta.
Lämpöoloja arvioidessa on selvitettävä
onko kylmässä työskentelyyn varauduttu (vaatetus)
onko yläraajat riittävästi suojattu
onko työpisteessä haittaavaa vetoa
kohdistuuko käsiin tai ranteisiin haittaavaa ilman liikettä tai kylmyyttä
onko kylmät pinnat suojattu.
Työskentely kylmässä, kylmien tuotteiden käsittely tai kylmä ilmavirta kehon osiin
voi asettaa keholle lisävaatimuksia ja suojaustarpeen. Kylmälle altistuminen voi heikentää
verenkiertoa käsissä ja koko yläraajoissa, vähentää tuntoa, näppäryyttä ja puristusvoimaa
sekä lisätä lihasaktiivisuutta. Suojaimien (esimerkiksi käsineiden) käyttö saattaa
lisätä rasittumisen vaaraa aiheuttamalla suuremman voiman käytön tarpeen esineisiin
tartuttaessa. Kosteus voi lisätä sekä kuuman että kylmän aiheuttamaa kuormitusta.
Vaikka lämpötilalle ei voida asettaa yksiselitteisiä tavoitearvoja, tulisi ilmanvaihdon
suunnittelussa ja järjestämisessä pyrkiä seuraaviin lämpötila-alueisiin: kevyt istumatyö
21–25 ºC, muu kevyt työ 19–23 ºC, keskiraskas työ 17–21 ºC ja
raskas työ 12–17 ºC.
Suositeltava ilmanvirtauksen nopeus istuma-asennossa on alle 0,15 m/s.
Vedon tunne on tärkeä estää (ei kylmiä pintoja, ei yli 3 °C:een lämpötilaeroa niskan
ja nilkan välillä tai kylmää ilmavirtausta).
Työntekijä ei saa joutua nojaamaan tai tarttumaan kylmiin pintoihin:
Käsien suorituskyky on parhaimmillaan, kun ihon lämpötila on 32–36 ºC.
Tuntoherkkyyden kannalta kriittinen lämpötila on 6–8 ºC.
Käsien toimintakyvyn ja sorminäppäryyden kannalta tärkeimpiä ovat sormien ja ihon
lämpötilat.
Tarkkuustehtävissä myös kehon muiden osien voimakas jäähtyminen voi vaikuttaa käsien
toimintakykyyn.
EU-direktiivin 44/2002/EU mukainen määritelmä käsitärinälle: tärinää, joka käsiin
tai käsivarsiin välittyessään vaarantaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden
aiheuttamalla erityisesti verenkiertoon, luustoon, niveliin, hermostoon tai lihaksiin
liittyviä ongelmia. Tärinän tiedetään aiheuttavan valkosormisuutta ja rannekanavan
oireyhtymää, tunto- ja lämpöaistimusten heikentymistä, nivelten kipeytymistä sekä
puristusvoiman heikentymistä.
Altistuminen käden ja käsivarren tärinälle aiheutuu käsin kannateltavien tai käsin
ohjattavien koneiden ja välineiden tai kiinteiden koneiden käytöstä (esimerkiksi penkkihiomakoneen
käyttö, jolloin työstettävää kappaletta pidellään käsin paikallaan).
Tarkan riskin arvioimiseksi tarvitaan tiedot tärinäaltistumisesta eli tärinän keskimääräisestä
voimakkuudesta kolmessa standardisuunnassa ja altistumisaika. Lisätietoja altistumisen
mittaamisesta löytyy standardeista SFS-EN ISO 5349-1 ja SFS-EN ISO 5349-2.
Tärinäaltistumista voidaan arvioida myös koneen valmistajan ilmoittamien tärinäpäästöarvojen
perusteella. Tärinäpäästö määritetään yleensä standardisarjan ISO 8662 mukaisesti.
paineilmataltta (käytetään yleisesti kolaroitujen peltien leikkaukseen)
iskevä mutterinväännin (käytetään yleisesti asennuksessa ja esimerkiksi renkaan vaihdon
yhteydessä).
Nämä työvälineet aiheuttavat Euroopan maissa useimmat valkosormisuustapaukset. Yleensä
vain niiden hyvin lyhytaikainen päivittäinen käyttö on mahdollista ilman ongelmia.
Rakennusala:
Piikkauskoneet (useimmat paineilma-, sähkö- ja polttomoottorikäyttöiset, kun taas
hydraulikäyttöiset eivät yleensä ole ongelmallisia). Näillä työskennellessä tulisi
välttää mahdollisimman paljon kaikkea kahvojen puristamista, painamista ja lihasvoimia
vaativaa kannattelua (esimerkiksi vaakasuuntaan tai ylöspäin työskennellessä). Tulisi
hankkia vain dynaamisesti tasapainotettuja uusia laitteita, joilla päästään selvästi
alle 5 m/s2:n (kiihtyvyys) ja mieluiten alle 2,5 m/s2:n raja-arvon.
Voimakkaat runkonaulaimet tai pulttipistoolit voivat aiheuttaa terveyttä tai turvallisuutta
vaarantavia iskuja.
Kirjallisuutta
Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppinen J. Rasitusvammaopas. Yläraajan
rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Helsinki: Työterveyslaitos,
Sosiaali- ja terveysministeriö; 2003
Sweeney K, Mackey M, Spurway J ym. The effectiveness of ergonomics interventions in
reducing upper limb work-related musculoskeletal pain and dysfunction in sonographers,
surgeons and dentists: a systematic review. Ergonomics 2021;64:1-38 «PMID: 32866082»PubMed
Stock SR, Nicolakakis N, Vézina N ym. Are work organization interventions effective
in preventing or reducing work-related musculoskeletal disorders? A systematic review
of the literature. Scand J Work Environ Health 2018;44:113-133 «PMID: 29188299»PubMed
Kim S, Nussbaum MA, Smets M ym. Effects of an arm-support exoskeleton on perceived
work intensity and musculoskeletal discomfort: An 18-month field study in automotive
assembly. Am J Ind Med 2021;64:905-914 «PMID: 34363229»PubMed
Howard J, Murashov VV, Lowe BD ym. Industrial exoskeletons: Need for intervention
effectiveness research. Am J Ind Med 2020;63:201-208 «PMID: 31828844»PubMed
de Looze MP, Bosch T, Krause F ym. Exoskeletons for industrial application and their
potential effects on physical work load. Ergonomics 2016;59:671-81 «PMID: 26444053»PubMed