ADHD-oireisten henkilöiden neuropsykologinen kuntoutus ei muodosta yhtä yhtenäistä
menetelmäkokonaisuutta, vaan se koostuu erilaisten menetelmien soveltamisesta kunkin
yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Kuntoutusta ohjaa tieto kehitysneuropsykologiasta, neuropsykologiasta, psykiatriasta
ja ADHD:hen liittyvistä neuropsykologisista, erityisesti toiminnanohjauksen vaikeuksista.
Kuntoutuksen osana on tyypillisesti kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian ja käyttäytymishoitojen
piirissä kehitettyjä menetelmiä.
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntoutus sisältää psykoedukaatiota, ympäristöön
vaikuttamista, kompensoivien toimintojen harjoittelua sekä toimintakykyä tukevien
strategioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa ja harjoittelua «Mateer CA. The rehabilitation of executive disorde...»1.
Kuntoutuksessa pyritään lisäämään henkilön ymmärrystä omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan
sekä vaikutusmahdollisuuksistaan.
Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteet asetetaan yleensä käytännönläheisesti, ja
pyrkimyksenä on vaikeiden asioiden harjoittelu ensin yleisemmällä tasolla ja myöhemmin
opittujen taitojen soveltaminen esimerkiksi koulutehtäviin, opiskeluun, työhön ja
arkeen.
Lasten kuntoutuksessa yhteistyö kuntouttajan ja vanhempien sekä opettajien välillä
on tärkeää, ja usein neuropsykologi tapaakin heitä säännöllisesti kuntoutusjakson
aikana. Nuoruusikäisten ja aikuisten kohdalla pyritään läheisten mukaan ottamiseen
kuntoutukseen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Yhteistapaamisten tarkoituksena on ohjata opettajia ja vanhempia, jotta nämä soveltaisivat
opetustilanteeseen jäsentämisen ja lapselle annettavan käyttäytymishoidon keinoja
ja tukisivat lasta käyttämään kuntoutuksessa opittuja taitoja kuntoutustilanteiden
ulkopuolella.
Lasten kuntoutuksen painopiste voi olla myös konsultaatioissa siten, että kuntouttaja
tapaa lasta lyhyen jakson ajan ja työskentely tapahtuu pääasiassa yhteisneuvotteluissa
opettajien ja vanhempien kanssa.
Opettajien ja päiväkotien henkilökunnan konsultaatiot voivat painottua myös koulun
tai päiväkodin tukitoimien ohjaukseen.
Neuropsykologinen kuntoutus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin sosiaalisten taitojen
harjoittelu on tärkeä osa sitä.
Neuropsykologista kuntoutusta voivat antaa neuropsykologian erikoispsykologit tai
aiemman kliinisen neuropsykologian jatko-/täydennyskoulutuksen suorittaneet, joilla
on Kelan VET-kuntouttajapätevyys. Myös vanhamuotoisen Kelan ET-kuntouttajapätevyyden
saaneet sekä neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa olevat voivat toimia kuntouttajina.
Kirjallisuutta
Mateer CA. The rehabilitation of executive disorders. Kirjassa: Cognitive Neurorehabilitation.
Stuss DT, Winocur G, Robertson IH (toim.) Cambridge: Cambridge University Press 1999
Cortese S, Ferrin M, Brandeis D ym. Cognitive training for attention-deficit/hyperactivity
disorder: meta-analysis of clinical and neuropsychological outcomes from randomized
controlled trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:164-74 «PMID: 25721181»PubMed
Rapport MD, Orban SA, Kofler MJ ym. Do programs designed to train working memory,
other executive functions, and attention benefit children with ADHD? A meta-analytic
review of cognitive, academic, and behavioral outcomes. Clin Psychol Rev 2013;33:1237-52
«PMID: 24120258»PubMed
Ramsay JR, Rostain AL. Cognitive-behavioral therapy for adult ADHD. An integrative
psychosocial and medical approach. NY: Routledge. 2015