Kehityksellisen kielihäiriön diagnostiset kriteerit WHO:n ja suomalaisessa ICD-10-luokituksessa
Lisätietoa aiheesta
Jorma Komulainen
24.1.2019
WHO 2007
- F80.1
- Expressive language disorder
- A specific developmental disorder in which the child's ability to use expressive spoken
language is markedly below the appropriate level for its mental age, but in which
language comprehension is within normal limits. There may or may not be abnormalities
in articulation. Developmental dysphasia or aphasia, expressive type
- Excludes:
- acquired aphasia with epilepsy (Landau-Kleffner) (F80.3)
- developmental dysphasia or aphasia, receptive type (F80.2)
- dysphasia and aphasia NOS (R47.0)
- elective mutism (F94.0)
- mental retardation (F70–F79)
- pervasive developmental disorders (F84.-)
- F80.2
- Receptive language disorder
- A specific developmental disorder in which the child's understanding of language is
below the appropriate level for its mental age. In virtually all cases expressive
language will also be markedly affected and abnormalities in word-sound production
are common. Congenital auditory imperception Developmental: • dysphasia
or aphasia, receptive type • Wernicke's aphasia Word deafness
- Excludes:
- acquired aphasia with epilepsy (Landau-Kleffner) (F80.3)
- autism (F84.0–F84.1)
- dysphasia and aphasia:
- NOS (R47.0)
- expressive type (F80.1)
- elective mutism (F94.0)
- language delay due to deafness (H90–H91)
- mental retardation (F70–F79)
Suomi 1999
F80.1
- Puheen tuottamisen häiriö
- Expressiv språkstörning
- Perturbatio dictionis expressiva
Diagnoosikoodiin sisältyy
- Suomi
- Kehityksellisen dysfasian tai afasian ekspressiivinen muoto
- Ruotsi
- Utvecklingsdysfasi eller afasi, expressiv typ
- Latina
- Dysphasia formationalis expressiva Aphasia formationalis expressiva
Huomautukset
- Puheen kehityksessä on huomattavia yksilöllisiä vaihteluita. Selvänä viivästymänä
pidetään yksittäisten sanojen (tai lähes oikein äännettyjen sanojen) puuttumista 2-vuotiaalla
ja yksinkertaisten kahden sanan lauseiden puuttumista 3-vuotiaalla. Puheen tuottamisen
häiriö on ilmeinen varhaisesta lapsuudesta lähtien ilman edeltävää selvää normaalin
kielen kehityksen vaihetta. Lapsi voi käyttää normaalisti muutamia yksittäisiä sanoja,
mutta sitten seuraa taantuma tai kehityksen pysähtyminen. Yleistä on, että puheen
tuottamisen häiriöön liittyy viivästymiä tai poikkeavuuksia sanojen ja äänteiden tuottamisessa.
- Myöhemmät häiriöt sisältävät muun muassa rajoittunutta sanaston kehitystä, liiallista
muutaman yleisen sanan käyttöä, vaikeutta löytää sopivia sanoja, sanojen korvaamista,
ilmaisun liiallista lyhyyttä ja kypsymättömiä lauserakenteita. Lisäksi esiintyy lauseopillisia
virheitä, esimerkiksi sanojen loppujen tai etuliitteiden poisjättämistä ja kielioppivirheitä,
esimerkiksi pronominien käytössä tai verbien ja substantiivien taivutuksessa. Liiallinen
kielioppisääntöjen yleistäminen voi heikentää puheen sujuvuutta
ja aiheuttaa vaikeuksia aikajärjestyksissä menneistä tapahtumista puhuttaessa.
- Lapsen nonverbaalinen viestintä, kuten hymyt ja eleet, sekä "sisäinen" kieli mielikuvitus-
ja jäljittelyleikkeineen säilyvät lähes normaaleina, ja lapsen kyky kommunikoida ilman
sanoja on melko hyvä. Lapsi pyrkii kompensoimaan puheen puuttumisen demonstraatioilla,
eleillä, ilmeillä tai äänillä, jotka eivät ole puhetta. Vaikeudet kaverisuhteissa,
tunnehäiriöt, käytöshäiriöt ja/tai yliaktiivisuus ja tarkkaamattomuus ovat kuitenkin
yleisiä erityisesti kouluikäisillä.
- Pieneen osaan tapauksia liittyy selektiivinen kuulon alenema, joka ei yksin selitä
puheen tuottamisen häiriötä. Riittämättömät keskustelumahdollisuudet tai yleinen ympäristön
virikkeiden puute voivat olla päätekijä tai myötävaikuttava tekijä puheen tuottamisen
häiriössä.
Diagnostiset kriteerit
- A. Puheen tuottamistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisen
rajan -2 SD alapuolella.
- B. Puheen tuottamistaidot ovat vähintään 1 SD-yksikköä nonverbaalisen älykkyysosamäärän
alapuolella mitattuina standardoiduilla testeillä.
- C. Puheen ymmärtämistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisten
2 SD -rajojen sisällä.
- D. Nonverbaalisen viestinnän käyttö ja ymmärtäminen sekä mielikuvitukselliset kielen
toiminnot ovat normaalivaihtelun rajoissa.
- E. Ei todeta neurologista aisteihin liittyvää tai muuta ruumiillista vammaa, joka
suoraan vaikuttaa puheen tuottamiseen, eikä laaja-alaista kehityshäiriötä (F84).
- F. Nonverbaalinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä.
F80.2
- Puheen ymmärtämisen häiriö
- Impressiv språkstörning
- Perturbatio dictionis receptiva
Diagnoosikoodiin sisältyy
- Suomi
- Synnynnäinen auditiivinen havaitsemiskyvyttömyys
- Sanakuurous
- Kehityksellinen Wernicken afasia
- Kehityksellisen dysfasian tai afasian reseptiivinen muoto
- Ruotsi
- Medfödd avsaknad av hörselperception
- Orddövhet
- Störd utveckling med Wernickes afasi
- Utvecklingsdysfasi eller afasi, receptiv typ
- Latina
- Imperceptio auditoria congenita
- Surditas verbalis
- Aphasia formationalis Wernicke
- Dysphasia formationalis receptiva
- Aphasia formationalis receptiva
Huomautukset
- Puheen ymmärtämisen häiriössä lapsen kyky ymmärtää kieltä on älykkyysikää huonompi.
Lähes kaikissa tapauksissa myös kielellisessä ilmaisukyvyssä on merkittävää häiriötä,
ja poikkeavuudet sanojen ja äänteiden tuottamisessa ovat yleisiä.
- Selviä puheen ymmärtämisen häiriön merkkejä ovat 1-vuotiaalla reagoimattomuus tuttuihin
nimiin (nonverbaalisten vihjeiden puuttuessa), 1,5-vuotiaalla kyvyttömyys tunnistaa
vähintään muutamia yleisiä esineitä, ja 2-vuotiaalla kyvyttömyys seurata yksinkertaisia
ohjeita.
- Myöhemmin esiintyy kyvyttömyyttä ymmärtää kieliopillisia rakenteita (esimerkiksivastakohtia,
kysymyksiä, vertailuja) ja kielen tarkempia vivahteita (esimerkiksi äänensävyä). Lähes
aina myös puheen tuottaminen on selvästi viivästynyt ja poikkeavuudet sanojen ja äänteiden
tuottamisessa ovat yleisiä.
- Kaikista puheen ja kielen kehityksen häiriöistä tähän liittyy useimmin tunne- ja käytöshäiriöitä
sekä sosiaalisia häiriöitä. Hyperaktiivisuus, tarkkaamattomuus, puutteelliset sosiaaliset
taidot ja kavereista eristäytyminen sekä ahdistus, sensitiivisyys ja liiallinen ujous
ovat yleisiä oireita. Lasten sosiaalinen kehitys voi viivästyä. Lapset voivat toistaa
kieltä, jota eivät ymmärrä, ja heidän mielenkiinnon kohteensa voivat olla rajoittuneita.
- Nämä lapset eroavat autistisista lapsista siten, että normaalia sosiaalista vastavuoroisuuttakin
on, jäljittelyleikit sujuvat normaalisti, lapset hakevat normaalisti vanhemmilta lohdutusta,
asennot ja liikkeet ovat lähes normaaleja ja nonverbaalisessa kommunikoinnissa on
vain lieviä puutteita.
- Osalla lapsista on selektiivinen korkeita frekvenssejä koskeva kuulon alenema, joka
ei yksin selitä puheen ymmärtämisen häiriötä.
Diagnostiset kriteerit
- A. Puheen ymmärtäminen mitattuna standardoiduilla testeillä on lapsen iänmukaisen
rajan -2 SD alapuolella.
- B. Puheen ymmärtämistaidot ovat vähintään 1 SD-yksikköä nonverbaalisen älykkysosamäärän
alapuolella mitattuna standardoiduilla testeillä.
- C. Ei todeta neurologista, aisteihin liittyvää tai muuta ruumiillista vammaa, joka
suoraan vaikuttaa puheen ymmärtämiseen eikä ole laaja-alaista kehityshäiriötä (F84).
- D. Nonverbaalinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä.
Kirjallisuutta
- WHO. http://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online/. Siteerattu 8.4.2010
- Tautiluokitus ICD-10. 2. painos. Stakes 1999. ISBN 951-33-0659-3
Artikkelin tunnus: nix01570
© 2022 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim