Takaisin Tulosta

Nielupaise

Lisätietoa aiheesta
Johanna Wikstén
11.6.2020

Nielupaiseen yleisimmät aiheuttajabakteerit ovat Streptococcus pyogenes ja Fusobacterium necrophorum. Paise on yleisin korva-, nenä- ja kurkkualan sairaalahoitoa vaativa tulehdus ja paranee yleensä hyvin paiseontelon avauksella, tuuletuksella ja suun kautta annostellulla penisilliinillä «Herzon FS, Martin AD. Medical and surgical treatme...»1.

Sen etiologiasta on hiljattain saatu uutta tietoa liittyen pieniin sylkirauhasiin. Epäilynä on, että synty on monitekijäinen. Sen taustalla saattaa olla tupakoinnin aiheuttama suunkuivuminen ja muutokset mikrobiflooraan sekä hampaiston huono kunto. Pääasiallisena tekijänä pidetään kuitenkin akuuttia tonsilliittia, minkä vuoksi oireisilla potilailla, joilla kriteerit täyttyvät, tulisi epäillä paiseen muodostusta «Enni Sanmark,väitöskirja Aetiology of Peritonsilla...»2.

Tyhjennysvaihtoehtoina ovat aiemmin enemmänkin käytetty akuutin vaiheen tonsillektomia sekä nykyään yleisemmin käytetyt kolmen pisteen puudutus ja aspirointi tai insisio ja klaffaus. Minkä tahansa näistä vaihtoehdoista liittäminen mikrobilääkehoitoon johtaa parantumiseen yli 90 %:ssa tapauksista «Powell J, Wilson JA. An evidence-based review of p...»3. Dreneerauksen suhteen erityisryhmän muodostavat lapsipotilaat, residioivat paiseet, hengitysteiden ahtautumista aiheuttavat paiseet ja molemminpuoliset nielupaiseet. Nämä hoidetaan päivystysluontoisella tonsillektomialla.

RCT-tutkimuksessa todettiin, että peritonsillaaripaisepotilaat paranevat yhtä hyvin penisilliinillä ja lumeella kuin penisilliinillä ja metrodinatsolilla, kun paise avataan ja märkä vapautetaan ontelosta «Wikstén JE, Pitkäranta A, Blomgren K. Metronidazol...»4. Jos paiseontelo ei tyhjene tai tulehdus on selluliittimaisesti levinnyt laajemmalle alueelle pehmeään suulakeen, on joskus perusteltua aloittaa laajempikirjoinen mikrobilääke vakavien komplikaatioiden estämiseksi. Tällöin suositellaan konsultoimaan erikoissairaanhoitoa.

Kirjallisuutta

  1. Herzon FS, Martin AD. Medical and surgical treatment of peritonsillar, retropharyngeal, and parapharyngeal abscesses. Curr Infect Dis Rep 2006;8:196-202 «PMID: 16643771»PubMed
  2. Enni Sanmark,väitöskirja Aetiology of Peritonsillar Abscess - Role of Minor Salivary Glands, Helsinki 2019
  3. Powell J, Wilson JA. An evidence-based review of peritonsillar abscess. Clin Otolaryngol 2012;37:136-45 «PMID: 22321140»PubMed
  4. Wikstén JE, Pitkäranta A, Blomgren K. Metronidazole in conjunction with penicillin neither prevents recurrence nor enhances recovery from peritonsillar abscess when compared with penicillin alone: a prospective, double-blind, randomized, placebo-controlled trial. J Antimicrob Chemother 2016;71:1681-7 «PMID: 26968881»PubMed