Takaisin Tulosta

ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
12.10.2016
  • ADHD-oireet voivat tulla esille jo pienellä lapsella. Usein kiinnitetään huomiota ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen, mutta myös tarkkaamattomuuden oireita voi esiintyä «Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. (toim). Las...»6.
    • ADHD-oireinen lapsi saattaa olla vauvana ärtyisä ja huonosti nukkuva.
    • Motoriset taidot saattavat kypsyä ikätasoa nopeammin tai hitaammin, mutta usein ylivilkkaus tulee selkeästi esille kävelemään lähdön jälkeen ("Lapsi ei ole kävellyt sen jälkeen, kun oppi juoksemaan").
    • Lapsen voi olla vaikea noudattaa ohjeita ja kehotuksia tai olla pyydettäessäkään aloillaan.
    • Lapsi keskeyttää toisten puheita ja leikkejä herkästi, mikä johtaa usein ristiriitoihin. Vuorovaikutussuhteet vanhempien, sisarusten ja leikkikavereiden kanssa kärjistyvät herkästi.
    • Lapsi joutuu herkästi onnettomuuksiin ja ongelmiin; hän ehtii toimia ennen kuin ehtii ajatella seurauksia «Lee LC, Harrington RA, Chang JJ ym. Increased risk...»2.
  • Neuvolan ikäkausitarkastuksissa tulisi kiinnittää huomiota mahdollisiin ADHD-oireisiin ja käynnistää tarvittavat tukitoimet sekä ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa tarkempiin selvittelyihin. Vanhempien tai päivähoidon huoleen lapsesta tulee suhtautua vakavasti «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»3.
    • 4-vuotistarkastuksessa arvioidaan lapsen ikätasoon nähden liiallinen levottomuus tai ylivilkkaus sekä vanhemman ja lapsen vuorovaikutus. Mahdollinen poikkeava suoriutuminen Lene-tutkimuksessa voi liittyä suurentuneeseen oppimisvaikeuksien riskiin, vaikka se ei ennakoi luotettavasti tarkkaavuuden ongelmia «Valtonen R, Mustonen K, Lyytinen P, Ahonen T. Lene...»4.
    • 5-vuotistarkastuksessa arvioidaan ylivilkkaus, impulsiivisuus ja lyhytjänteisyys tai muu ikätasoon nähden poikkeava käyttäytyminen. Lene-tutkimuksen lisäksi voidaan käyttää Viivi-kyselyä lisätutkimusten tarpeen arvioinnissa ja diagnosoinnin apuvälineenä viisivuotiailla ja sitä vanhemmilla.
    • Esikouluikäisen laajassa terveystarkastuksessa tehdään kehitysneurologinen arvio «Lano A. Esikouluikäisen kehitysneurologinen arvioi...»5 ja arvioidaan mm. ylivilkkaus, impulsiivisuus ja lyhytjänteisyys, poikkeava käyttäytyminen tai viitteet puutteista kouluvalmiuksissa (Lene, Viivi-kysely).
  • ADHD-oireet esiintyvät usein samanaikaisesti kielen kehityksen ongelmien ja ikätasoa heikompien oppimistaitojen kanssa «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»1. Jos lapsella havaitaan ongelmia jollakin kehityksen osa-alueella, on myös muuta kehitystä arvioitava huolellisesti.
  • Diagnoosikriteerien täyttymistä tulee arvioida erityisen huolellisesti alle kouluikäisillä.
    • Oireita tulee esiintyä useammassa ympäristössä eivätkä oireet saa selittyä (paremmin) tilannekohtaisilla tekijöillä, kuten väsymyksellä, vuorovaikutuksen ongelmilla tai stressillä.
  • Ylivilkkaus ja muut ADHD-tyyppiset oireet voivat johtua muistakin syistä «Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. (toim). Las...»6. On muistettava myös, että ADHD voi esiintyä samanaikaisesti muiden häiriöiden ja ongelmien kanssa. Erotusdiagnostiikassa ja samanaikaishäiriöissä on otettava huomioon erityisesti
    • hidas kypsyminen
    • motoriikan ja aistitoiminnan häiriöt
    • kielen kehityksen ongelmat ja kehitysviive
    • autismikirjon häiriöt
    • Touretten oireyhtymä
    • stressin ja traumaattisten kokemusten vaikutus
    • uhmakkuushäiriö
    • kiintymyssuhdehäiriö
    • unen häiriöt
    • somaattiset sairaudet (allergiaoireet), epilepsia
    • pitkäaikainen kipu
    • muiden sairauksien lääkehoito ja sen haittavaikutukset.
  • Vaikka diagnoosi jäisikin epävarmaksi, voi strukturoidusta vanhempainohjauksesta olla hyötyä. Myös päiväkodin tai esikoulun tukitoimia on käynnistettävä ongelmien ratkaisemiseksi «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»3.
    • Usein avun saaminen oireisiin esim. käyttäytymisterapeuttisten menetelmien avulla kotona ja päivähoidossa helpottaa kokonaistilannetta ja lisää positiivisia vuorovaikutustilanteita.

Kirjallisuutta

  1. Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51:116-33 «PMID: 19891745»PubMed
  2. Lee LC, Harrington RA, Chang JJ ym. Increased risk of injury in children with developmental disabilities. Res Dev Disabil 2008;29:247-55 «PMID: 17582739»PubMed
  3. Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder., Steering Committee on Quality Improvement and Management., Wolraich M ym. ADHD: clinical practice guideline for the diagnosis, evaluation, and treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in children and adolescents. Pediatrics 2011;128:1007-22 «PMID: 22003063»PubMed
  4. Valtonen R, Mustonen K, Lyytinen P, Ahonen T. Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa. Suom Lääkäril 2007;4:275-81
  5. Lano A. Esikouluikäisen kehitysneurologinen arviointi. Suom Lääkäril 2013;68:2047-55
  6. Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. (toim). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2016