Väestöön kohdistuva suuntaamaton osteoporoosin seulonta luuntiheysmittauksin ei ole kustannusvaikuttavaa. SCOOP-trialissa «Shepstone L, Lenaghan E, Cooper C ym. Screening in...»1 satunnaistettiin 12 483 naista (ikä 70–85 vuotta) murtumariskin arvioon FRAX-työkalulla. Osallistujat, joilla FRAX-murtumariski oli lonkkamurtuman osalta kohonnut, kutsuttiin sentraaliseen DXA-mittaukseen.
5 vuoden seurannassa todettiin, ettei seulontaan osallistujien ja siihen osallistumattomien välillä ollut eroja osteoporoottisten murtumien riskissä (12,9 vs 16,0 %), kuolleisuudessa tai kaikkien murtumien riskissä (ml. ei-osteoporoottiset murtumat). Kuitenkin lonkkamurtumien riskissä todettiin merkittävä ero interventioryhmän eduksi (2,6 vs. 3,5 %).
Tutkimuksen osalta on kuitenkin huomioitavaa iäkäs tutkimuspopulaatio ja murtumariskin osalta pieni absoluuttinen ero. Työryhmä esittää, että osteoporoosin seulonta tulee kohdistaa suuren murtumariskin potilaisiin.