Probioottien vaikutuksesta maitoallergian oireisiin ja maitoallergiasta toipumiseen on tehty jonkin verran tutkimuksia. Tutkimuksissa on kuitenkin pienet potilasaineistot ja tutkimusten laatu on kelvollinen tai heikko (Taulukko «...»1). Lisäksi tulokset ovat ristiriitaisia; osassa tutkimuksista on havaittu Lactobacillus rhamnosus GG:n (LGG) lisäämisen imeväisen erityisvalmisteeseen edistävän atooppisen ekseeman lievittymistä ja maitoproteiinin sietämistä verrattuna lumeeseen tai muihin probioottivalmisteisiin. Osassa tutkimuksista eroa ryhmien välillä ei ole havaittu. Tutkimukset on koottu alla olevaan taulukkoon «...»1 ja niistä on pienet lyhennelmät taulukon jälkeen.
Työryhmä ei voi antaa suositusta probioottien käytöstä maitoallergisilla lapsilla, koska luotettava tutkimusnäyttö probioottien hyödyistä atooppisen ekseeman oireisiin ja maitoallergiasta toipumiseen puuttuu.
| AE=atooppinen ekseema, MA=maitoallergia, LGG= Lactobacillus rhamnosus GG kannan bakteita, RCT=satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, CBA=kontrolloitu ennen-jälkeen
tutkimus *Interventioryhmissä probiootti ja kontrolliryhmissä lume oli lisätty pitkälle pilkottuun heraproteiini- tai kaseiinipohjaiseen imeväisen erityisvalmisteeseen. |
|||||||
| Potilaat | Tutkimus-asetelma | Interventio* | Vertailuinterventio* | Kesto | Tulokset | Kommentit | Viite |
| Suomalaisia 2,5–15,7 kuukauden ikäisiä lapsia, joilla oli AE ja varmistettu MA | RCT | LGG 1 kk ajan (n=13) | Lume (n=14) | 1 kk | LGG: SCORAD-arvo laski 26->15, p = 0,008 1 kk kohdalla ja oli 2 kk kohdalla 16 Lume: SCORAD 21->19 1 kk ja 2 kk kohdalla 14. |
Maitoallergia diagnosoitu avoimella tai kaksoissokkoaltistuksella Pieni tutkimusryhmä ja lyhyt seuranta-aika 2kk seurannassa SCORAD lumeryhmässä 14 ja LGG-ryhmässä 16 |
«Majamaa H, Isolauri E. Probiotics: a novel approac...»1 |
| Suomalaisia < 12 kk ikäisiä lapsia, joilla oli atooppinen ekseema ja kliininen epäily maitoallergiasta | RCT | 1) LGG (n=80) 2) 4 bakteerikannan yhdistelmää (n=76) |
Lume (n=74) | 4 vko | Ei eroa ryhmien välillä atooppisen ekseeman oireissa. Alaryhmäanalyysissä, IgE-välitteistä herkistymää ja LGG, atooppinen ekseema lievittyi merkittävästi enemmän. (LGG vs placebo p=0,036) |
Lyhyt seuranta-aika SCORAD tutkimuksen alussa LGG- ja 4 bakteerikannan yhdistelmä-ryhmissä korkeampi vs placebo |
«Viljanen M, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics...»2 |
| Hollantilaisia alle 5 kuukauden ikäisiä imeväisiä, joilla AE ja MA epäily | RCT | 1) Lactobacillus rhamnosus (n=17) 2) LGG (n=16) |
Lume (n=17) | 3 kk | Ei eroa atooppisen ekseeman oireisiin | Pienet tutkimusryhmät Maitoallergia varmistui kaksoissokkoaltistuksella vain 4 lapsella |
«Brouwer ML, Wolt-Plompen SA, Dubois AE ym. No effe...»3 |
| Hollantilaisia alle 6 kuukauden ikäisiä lapsia, joilla oli altistuksella diagnosoitu MA | RCT | Lactobacillus casei CRL 431 ja Bifidobacterium lactis Bb-12 –probioottiyhdistelmä (n=59) | Lume (n=60) | 12 kk | Seurannan lopussa maitoaltistus negatiivisten osuus Probioottiryhmässä: 77 % Lumeryhmässä: 81 %. Ei tilastollista eroa. |
Alussa maitoallergia diagnosoitu avoimella altistuksella 6 ja 12 kk maitoaltistukset tehty kasoissokkoaltistuksena |
«Hol J, van Leer EH, Elink Schuurman BE ym. The acq...»4 |
| Italialaisia 1–12 kk ikäisiä lapsia, joilla oli diagnosoitu kaksoissokkoaltistuksella MA | RCT | LGG (n=27) | Pitkälle pilkottu imeväisen erityisvalmiste (n=28) | 12 kk | Seurannassa maitoaltistuspositiivisten osuus eri ryhmissä LGG-ryhmässä 6 kk kohdalla 11/27 ja 12 kk kohdalla 5/11 pitkälle pilkottu kaseiinipohjainen imeväisen erityisvalmiste 6 kk kohdalla 22/28 ja 12 kk kohdalla 13/22 |
Suolisto-oireisia enemmän LGG-ryhmässä satunnaistamisen jälkeen. Perheet eivät olleet sokoutettuja erityisvalmisteen osalta. | «Berni Canani R, Nocerino R, Terrin G ym. Effect of...»5 |
| Italialaisia 1–12 kk ikäisiä lapsia, joilla oli diagnosoitu kaksoissokkoaltistuksella MA | CBA | LGG (n=71) | Pitkälle pilkottu imeväisen erityisvalmiste (n=55) 2) riisivalmiste (n=46) 3) soijavalmiste (n=55) 4) aminohappopohjainen imeväisen erityisvalmiste (n=33). |
12 kk | Seurannan lopussa maitoaltistus negatiivisten osuus eri ryhmissä Pitkälle pilkottu kaseiinipohjainen imeväisen erityisvalmiste+LGG: 78,9 % pitkälle pilkottu kaseiinipohjainen imeväisen erityisvalmiste: 43,6 % riisivalmiste: 32,6 % Soijavalmiste: 23,6 % Aaminohappopohjainenen: 18,2 % |
Potilaita ei satunnaistettu ryhmiin, vaan jatkettiin valmisteella, jonka yleislääkäri oli valinnut. | «Berni Canani R, Nocerino R, Terrin G ym. Formula s...»6 |
Kliininen interventiotutkimus «Majamaa H, Isolauri E. Probiotics: a novel approac...»1 probiooteilla maitoallergisilla lapsilla, joka on tehty Suomessa. Lumekontrolloituun tutkimukseen valittiin 31 (2,5–15,7 kuukauden ikäistä) imeväistä, joilla oli atooppinen ekseema ja maitoallergiaepäily. Osalla lapsista oli myös suolisto-oireita. Interventiona käytettiin 1 kuukauden ajan Lactobacillus rhamnosus GG kannan bakteereita tai lumetta pitkälle pilkotussa heraproteiinipohjaisessa imeväisen erityisvalmisteessa tarkoituksena lievittää maitoallergian oireita. 1kk kuluttua lapsille tehtiin avoin tai kaksoissokkomaitoaltistus, joka oli positiivinen 27/31 lapsella. Ne joilla maitoaltistus oli positiivinen, otettiin mukaan lopulliseen tutkimukseen. Näille kaikille lapsille annettiin seuraavan kuukauden ajan pitkälle pilkottua heraproteiinipohjaista imeväisen erityisvalmistetta ilman probioottia tai lumetta.
Atooppinen ekseema oli lievittynyt merkittävästi 1 kuukauden kohdalla probioottia saaneilla lapsilla (SCORAD-arvo laski 26–15, p = 0,008), muttei lumetta saaneilla (SCORAD 21–19). 2 kuukauden seurannassa, kun kaikki lapset (n=27) olivat saaneet vain pitkälle pilkottua heraproteiinipohjaista imeväisen erityisvalmistetta, SCORAD oli probioottiryhmässä 16 ja lumeryhmässä 14.
Tutkimuksen laatu on kelvollinen.Potilaat satunnaistettiin alun perin eri tutkimusryhmiin (LGG ja lume). Kuukauden kohdalla tutkimusta jatkettiin niiden lapsien osalta, joilla maitoallergia diagnoosi varmistui. Tässä vaiheessa molemmat ryhmät jatkoivat pelkällä imeväisen erityisvalmistella. Tulokset analysoitiin edelleen alkuperäisissä satunnaistetuissa ryhmissä. Tutkimus on toteutettu Suomessa, joten sen sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä.
Lumekontrolloituun kotimaiseen tutkimukseen «Viljanen M, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics...»2 valittiin 230 imeväistä, joilla oli atooppinen ekseema ja kliininen epäily maitoallergiasta. Interventioryhmät saivat joko Lactobacillus rhamnosus GG (n = 80) kannan bakteereita, 4 bakteerikannan yhdistelmää (Lactobacillus rhamnosus GG, Lactobacillus rhamnosus LC705, Bifidobacterium breve ja Propionibacterium freudenreichii spp. shermanii JS) (n = 76) tai lumetta (n = 74) annettuna pitkälle pilkotussa heraproteiinipohjaisessa imeväisen erityisvalmisteessa 4 viikon ajan. Sen jälkeen kaikille lapsille annettiin pelkkää imeväisen erityisvalmistetta 4vk ja tehtiin kaksoissokkomaitoaltistus, joka oli positiivinen 120 lapsella.
Kaikilla potilailla , myös lumeryhmän potilailla, havaittiin atooppisen ekseeman lievittyminen dieetti-intervention vaikutuksesta. Alaryhmänä ne lapset, joilla oli IgE-välitteistä herkistymää tutkituille allergeeneille ja jotka saivat Lactobacillus rhamnosus GG:tä, lievittyi atooppinen ekseema merkittävästi enemmän kuin lumeryhmän tai probioottiyhdistelmää saaneilla lapsilla.
Tutkimuksen laatu on kelvollinen. Tutkimus on toteutettu Suomessa, joten sen sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä.
Hollantilaiseen satunnaistettuun lumekontrolloituun interventiotutkimukseen «Brouwer ML, Wolt-Plompen SA, Dubois AE ym. No effe...»3 rekrytoitiin 50 alle 5 kuukauden ikäistä imeväistä, joilla oli atooppinen ekseema ja epäily maitoallergiasta. Interventiona potilaat satunnaistettiin kolmeen ryhmään saamaan joko pitkälle pilkottua heraproteiinipohjaista imeväisen erityisvalmistetta, johon oli lisätty Lactobacillus rhamnosus (n = 17), Lactobacillus GG (n = 16) tai lume (n = 17) 3 kuukauden ajaksi. Ennen interventiota potilaita oli hoidettu kyseisellä erityisvalmisteella (eliminaatiovaihe), ja heille oli tehty maitoaltistus maitoallergian varmistamiseksi. Maitoallergia varmistui vain 4 potilaalla. Interventiolla ei ollut vaikutusta atooppisen ekseeman kulkuun.
Tutkimuksen laatu on kelvollinen. Tutkimus on pieni ja vain 4/50 potilaasta diagnosoitiin maitoallergia. Tutkimuksen sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä.
Hollantilaiseen kaksoissokkoutettuun lumekontrolloituun tutkimukseen «Hol J, van Leer EH, Elink Schuurman BE ym. The acq...»4 osallistui 119 avoimella altistuksella diagnosoitua maitoallergista alle 6 kuukauden ikäistä lasta. Lapset saivat joko Lactobacillus casei CRL 431 ja Bifidobacterium lactis Bb-12 probioottiyhdistelmää tai lumetta lisättynä pitkälle pilkottuun heraproteiinipohjaiseen imeväisen erityisvalmisteeseen 12 kuukauden ajan. Lasten sietokykyä maidolle tutkittiin 6 ja 12 kuukauden kuluttua intervention aloittamisesta.
Ryhmien välillä ei ollut eroa maitoallergiasta toipumisessa eikä atooppisen ekseeman lievittymisessä (SCORAD). Probioottia saaneista lapsista sieti maitoa 12 kuukauden kohdalla 77 % ja lumeryhmässä 81 %.
Tutkimuksen laatu on kelvollinen. Tutkimuksen sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä.
Italialaiseen satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Berni Canani R, Nocerino R, Terrin G ym. Effect of...»5 selvitettiin probioottien vaikutusta maitoproteiinin sietokykyyn maitoallergisilla lapsilla. Tutkimukseen otettiin mukaan 1–12 kuukauden ikäisiä lapsia. Tutkimukseen kutsuttiin lapsia, joilla oli vahva maitoallergiaepäily ja jotka käyttivät edelleen maitoproteiinia. Tutkimuksesta suljettiin pois lapset, joilla oli krooninen systeeminen sairaus, synnynnäinen sydänvika, tuberkuloosi, autoimmuunisairaus, suolistosairaus (tulehduksellinen tai eosinofiilinen, keliakia, epämuodostuma, suolistosairaus, FPIES epäily), epäily maitoproteiinin aiheuttamasta anafylaksiasta tai lapsi oli maitoproteiinin eliminaatiodieetillä. Näiden syiden vuoksi tutkimuksesta suljettiin pois 69/153 lapsesta. Lisäksi 4 kieltäytyi tutkimuksesta. Lapset (n=80) satunnaistettiin saamaan joko pitkälle pilkottu kaseiinipohjainen imeväisen erityisvalmistetta, johon oli lisätty Lactobacillus rhamnosus GG (LGG)-probioottia tai pelkkää kaseiinipohjaista imeväisen erityisvalmistetta. Kun maitoallergian oireet olivat hävinneet, maitoallergian diagnoosi varmistettiin kaksoissokkoaltistuksella. Altistus tehtiin 73 lapselle ja allergia varmistui 55 lapsella (LGG n=27, ei LGG n=28). Kuuden ja 12 kuukauden kohdalla maitoproteiinin sietokyky arvioitiin kaksoissokkoaltistuksella. Maitoaltistus oli edelleen positiivinen 6 kuukauden kohdalla LGG-ryhmässä 11/27 ja kontrolliryhmässä 22/28 lapsesta ja 12 kuukauden kohdalla LGG-ryhmässä 5/11 ja kontrolliryhmässä 13/22 lapsesta.
Tutkimuksen laatu on kelvollinen. Tutkimuksen alussa suljettiin pois lähes puolet lapsista. Poissulkumääriä ei esitetä syykohtaisesti. Satunnaistaminen ei ole täysin onnistunut: LGG ryhmässä oli enemmän lapsia, joilla oli suolisto-oireita (70,4 % vs 60,7 % ja ripuli 40,7 % vs 17,9 %). Tutkittavat eivät olleet sokkoutettuja, perheet ostivat itse korvikkeen. Kaksoisokkoaltistuksen tekijät olivat sokkoutettuja.
Italialaiseen ei-satunnaistettuun, avoimeen, prospektiiviseen tutkimukseen «Berni Canani R, Nocerino R, Terrin G ym. Formula s...»6 osallistui 260 (1–12 kk ikäistä) lasta, joilla diagnosoitiin kaksoissokkoaltistuksella maitoallergia. Lapset jaettiin viiteen ryhmään sen perusteella mitä maitokorviketta lapselle oli perusterveydenhuollosta heille lähettävän lääkärin toimesta aloitettu. Samaa korviketta jatkettiin koko tutkimuksen ajan. Vaihtoehtoina olivat pitkälle pilkottu kaseiinipohjainen imeväisen erityisvalmiste (n=55), pitkälle pilkottu kaseiinipohjainen imeväisen erityisvalmiste, johon lisätty Lactobacillus rhamnosus GG (LGG)-probioottia (n=71), riisivalmiste (n=46), soijavalmiste (n=55) ja aminohappopohjainen imeväisen erityisvalmiste (n=33). Lapsille tehtiin 12 kuukauden kuluttua uusinta maitoaltistus. Pitkälle pilkottua kaseiinipohjaista imeväisen erityisvalmistetta+ Lactobacillus rhamnosus GG (LGG)- probioottia saaneet lapset sietivät maitoa useammin (78.9 % maitoaltistus negatiivinen) verrattuna pitkälle pilkottua kaseiinipohjaista- (43,6 %), riisi- (32,6 %), soija- (23,6 %) tai aminohappopohjaista (18,2 %) valmistetta saaneet lapset.
Tutkimuksen laatu on heikko, koska potilaita ei ole satunnaistettu eri tutkimusryhmiin, vaan ohjautuivat ryhmiin oman yleislääkärin aloittaman korvikkeen perusteella. Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on kohtalainen.