Takaisin Tulosta

Vuorotyöhön liittyvät uniongelmat ikääntyessä

Lisätietoa aiheesta
Rea Lagerstedt
3.12.2015

Ikääntyminen ja vuorotyö: ikääntyminen saattaa heikentää sopeutumista yötyöhön ja yövuoron jälkeistä nukkumista.

Ikääntymisen on arvioitu heikentävän ihmisen kykyä sopeutua yötyötä sisältävään vuorotyöhön «Härmä M. Promoting older workers' job retention an...»1. Vuorotyön aiheuttamia terveysongelmia on tutkittu useissa eri tutkimuksissa suhteessa ikään. Tutkimusasetelmat vaihtelevat tutkimuksen kohteena olleiden työaikamuotojen ja työvuorojen suhteen. Vuorotyöhön sopeutumista on arvioitu vuorotyön aiheuttamien terveysvaikutusten, kuten uni-valverytmin häiriöiden ja unettomuuden kautta. Ikääntymien vaikutuksiin yötyössä vaikuttavat myös henkilön elämäntilanne, terveydentila ja lääkitys sekä työn muut vaatimukset. Iän myötä myös palautumisen tarve työssä kasvaa ja aamutyyppisyys lisääntyy. Aamutyyppisyys esimerkiksi vähentää aamuvuorojen kuormittavuutta, mutta lisää väsymystä ilta- ja yövuoroissa «Härmä M. Ageing, physical fitness and shiftwork to...»2, «Akerstedt T, Torsvall L. Shift work. Shift-depende...»3, «Härmä MI, Hakola T, Akerstedt T ym. Age and adjust...»4.

Tutkimukset ovat useimmin poikkileikkaustutkimuksia, seurantatutkimuksia on hyvin vähän. Tutkimusasetelmat poikkeavat toisistaan. Yhdensuuntaista näyttöä on iän yhteydestä unettomuuteen yövuorojen yhteydessä.

Suomalaisessa katsausartikkelissa «Härmä M. Ageing, physical fitness and shiftwork to...»2 vuodelta 1996 on todettu, että useissa poikkileikkaustutkimuksissa ikä on liittynyt unen laadun heikkenemiseen yövuorojen yhteydessä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa «Akerstedt T, Torsvall L. Shift work. Shift-depende...»3 vuodelta 1981 Åkerstedt ja Torsvall selvittivät 390 raskaan teollisuuden vuorotyötä tekevän uniongelmia. Tutkimuksessa tutkittavat jaettiin 4 ryhmään vuorotyötyypin mukaan: jatkuvaan kolmivuoromalliin, keskeytyvään kiertävään kolmivuoromalliin, kaksivuoromalliin sekä säännölliseen päivätyöhön. Tutkituista suurin osa työskenteli kolmivuorotyössä. Kyselyllä selvitettiin tutkittavien käsityksiä vuorotyöhön liittyvistä unihäiriöistä. Unihäiriöiden arvioimiseksi muodostettiin indeksi. Faktorianalyysiä käytettiin tulosten analysoimisessa. 45 vuoden iän jälkeen uniongelmat lisääntyvät erityisesti yövuorojen tekemiseen, mutta myös aikaiseen aamuheräämiseen liittyen.

Suomalaisessa tutkimuksessa «Härmä MI, Hakola T, Akerstedt T ym. Age and adjust...»4 vuodelta 1994 Härmä ja työryhmä selvittivät iän vaikutusta peräkkäisiin yövuoroihin sopeutumiseen. Laboratorio-olosuhteissa tutkittiin seitsemää iältään 19–29-vuotiasta ja seitsemää iältään 53–59-vuotiasta. 2 kontrollipäivän jälkeen seurattiin koehenkilöiden vuorokausirytmiä ja sopeutumista yövuoroihin 3 yövuoron ajan jatkuvilla sisälämpötilan, syljen melatoniinin ja uni-valvetilan mittauksilla. Ikääntymisen todettiin heikentävän sopeutumista yötyöhön toisesta yövuorosta eteenpäin. Vanhemmat koehenkilöt nukkuivat ikääntymisen myötä vähemmän yövuoron jälkeen päivällä.

Suomalaisessa kontrolloidussa interventiotutkimuksessa «Härmä M, Tarja H, Irja K ym. A controlled interven...»5 selvitettiin, minkälaisia vaikutuksia uneen, valveeseen ja hyvinvointiin syntyi kunnossapitotyöntekijöillä siirryttäessä taaksepäin kiertävästä kolmivuorojärjestelmästä nopeasti eteenpäin kiertävään vuorojärjestelmään. Tutkittavat jaettiin nuorempiin, alle 45-vuotiaisiin ja vanhempiin, yli 45-vuotiaisiin. Vaikutuksia tutkittiin kyselyillä sekä kenttätutkimuksilla sisältäen aktigrafin, subjektiivisen uneliaisuuden mittaamisen (KSV) ja psykomotorisen suorituskyvyn mittaamisen. Uuden vuorojärjestelmän todettiin lisäävän unen pituutta yövuoron jälkeen sekä parantavan vireyttä ja psykomotorista suorituskykyä yövuoron aikana erityisesti vanhempien työntekijöiden ryhmässä.

Kirjallisuutta

  1. Härmä M. Promoting older workers' job retention and health by working hour patterns. Kirjassa: Sustainable Working Lives - Managing Work Transitions and Health throughout the Life Course. Vuori J, Blonk R, Price R. (toim.) Sarjassa: Aligning Perspectives on Health, Safety and Well-being, toim. Leka S, Jain A, Zwetlooter G. Springer, Dordrecht 2015, ss. 249-68
  2. Härmä M. Ageing, physical fitness and shiftwork tolerance. Appl Ergon 1996;27:25-9 «PMID: 15676308»PubMed
  3. Akerstedt T, Torsvall L. Shift work. Shift-dependent well-being and individual differences. Ergonomics 1981;24:265-73 «PMID: 7195336»PubMed
  4. Härmä MI, Hakola T, Akerstedt T ym. Age and adjustment to night work. Occup Environ Med 1994;51:568-73 «PMID: 7951784»PubMed
  5. Härmä M, Tarja H, Irja K ym. A controlled intervention study on the effects of a very rapidly forward rotating shift system on sleep-wakefulness and well-being among young and elderly shift workers. Int J Psychophysiol 2006;59:70-9 «PMID: 16297476»PubMed