Takaisin Tulosta

Niskakipu: toiminta- ja työkyky, hoito ja kuntoutus

Lisätietoa aiheesta
Raija Sipilä ja Jorma Komulainen
7.2.2017
Ennuste: Viimeisen kuukauden aikana 27 % yli 30-vuotiasta suomalaisista miehistä ja 41 % saman ikäisistä naisista on kokenut niskakipua (Terveys 2011-tutkimus «http://www.terveys2011.info»1). Niskakipupotilaan ennuste on yleensä hyvä. Hoidossa keskeistä on kivun kroonistumisen ehkäisy, kunhan vakavat sairaudet on suljettu pois.
Keskeiset ongelmat Vaikutus Mittarit kaikkiin osa-alueisiin Myötävaikuttavia tekijöitä Käytettyjä lääkkeitä Käytettyjä kuntoutusmenetelmiä (*)
Aistitoiminnot ja kipu Kipu voi haitata kaikkea toimintaa ja nukkumista. Huimaus voi vaikeuttaa liikkumista. Kivun voimakkuus (VAS, NRS) ja kipupiirros taustaksi haittaluokituksiin:

Niska-hartiavaivoihin liittyvän haitan arviointi «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti?p_artikkeli=fac00050&p_haku=fac00050»2.

NDI-FI -kysely (niskakipuindeksi) «hoi20010a.pdf»1.

WHODAS-2 -terveyden ja toimintarajoitteiden arviointi «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/160/»3.
Pitkäkestoinen istuminen «Pitkäkestoinen istuminen työssä ilmeisesti lisää niskakipujen riskiä.»B.

Ylipaino «Ylipaino ilmeisesti lisää niskasairauksien riskiä.»B.

Liikunta

Psykososiaaliset tekijät työssä «Psykososiaaliset tekijät saattavat lisätä niskakivun riskiä.»C.

Työn luonne «Toistotyö tai tarkkuutta vaativa työ ilmeisesti vähän lisää niskakivun riskiä.»B.

Parasetamoli

Tulehduskipulääke «Suun kautta annosteltava tulehduskipulääke saattaa olla tehokkaampi kuin lume. Eri tulehduskipulääkkeiden välillä ei liene eroa.»C.

(Puuduteruiskeet kroonisessa myofaskiaalisessa kivussa «Lihakseen annetuista puuduteruiskeista saattaa olla apua kroonisen myofaskiaalisen lihaskivun hoidossa.»C)

Informaatio ja tavanomaisten toimien jatkaminen kivusta huolimatta.

Vapaa-ajan liikunta vähentää niskakivun kroonistumisen riskiä «Liikunnan harrastaminen vähentänee epäspesifisen (paikallisen) niskakivun riskiä ja parantanee niskakivun ennustetta.»C.

Työssä jatkamisen tuki (työnkuvan muutos) ja työhön paluun tuki tarvittaessa (esim. osasairauspäiväraha tai työkokeilu (**)) «Bethge M. Effects of graded return-to-work: a prop...»1, «Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to...»2.

Spesifisti niska- ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu «Spesifisti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua.»C.

Mobilisaatiohoidon teho ei eroa tavanomaisesta hoidosta «Mobilisaatiohoidosta saattaa olla lyhytaikaista hyötyä muun hoidon osana pitkittyvien ja kroonisten niskakipujen hoidossa, mutta näyttöä pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole.»C.

Piiskaniskuvammassa varhaisvaiheessa paluu tavanomaisiin päivittäisiin toimiin «Varhaisvaiheessa aloitettu paluu tavanomaisiin päivittäisiin toimiin piiskaniskuvamman jälkeen ilmeisesti johtaa useammin oireettomuuteen pitkäaikaisseurannassa kuin varhaisvaiheen lepo tai passiiviset hoidot.»B.
Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot Vaikea kääntää päätä esimerkiksi ajaessa.
Mielentoiminnot Mielialan lasku ja ahdistuneisuus.
Liikkuminen Yläraajakuormitus vaikeaa, harvemmin haittaa kävelyä
Vaikeus näkyy vapaa-aikana ja työssä
Itsestä huolehtiminen Vaikeus mm. kampaamisessa, pesuissa ja pukemisessa.
Kotielämä Vaikeus kodin askareissa ja kauppakäynneissä.
Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Eristäytyminen ihmissuhteista, harrastamisvaikeus
Keskeiset elämänalueet Osittainen tai täydellinen työ- tai opiskelukyvyttömyys.
(*) Hoidon ja kuntoutuksen raja on liukuva ja riippuu tarkastelun näkökulmasta. Tässä taulukossa kuntoutusinterventioilla tarkoitetaan sellaisia toimia, joissa kuntoutujan (niskakipua potevan henkilön) oma aktiviteetti on ensisijainen.
(**) Voidaan toteuttaa työterveyshuollon, Kelan tai työeläkelaitoksen päätöksellä.

ICF-luokituksen osa-alueet:

  • Ruumiin/kehon toiminnot
  1. Mielentoiminnot
  2. Aistitoiminnot ja kipu
  3. Ääni- ja puhetoiminnot
  4. Sydän ja verenkierto-, veri-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän toiminnot
  5. Ruoansulatus-, aineenvaihdunta- ja umpieritysjärjestelmän toiminnot
  6. Virtsa- ja sukuelin- sekä suvunjatkamisjärjestelmän toiminnot
  7. Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot
  8. Ihon ja ihoon liittyvien rakenteiden toiminnot
  • Ruumiin rakenteet
  1. Hermojärjestelmän rakenteet
  2. Silmä, korva ja niihin liittyvät rakenteet
  3. Ääneen ja puheeseen liittyvät rakenteet
  4. Sydän ja verenkierto-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän rakenteet
  5. Ruoansulatus-, aineenvaihdunta- ja umpieritysjärjestelmän rakenteet
  6. Virtsa- ja sukuelin- sekä suvunjatkamisjärjestelmän rakenteet
  7. Liikkeeseen liittyvät rakenteet
  8. Ihon rakenne ja ihoon liittyvät rakenteet
  • Suoritukset ja osallistuminen
  1. Oppiminen ja tiedon soveltaminen
  2. Yleisluontoiset tehtävät ja vaateet
  3. Kommunikointi
  4. Liikkuminen
  5. Itsestä huolehtiminen
  6. Kotielämä
  7. Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet
  8. Keskeiset elämänalueet
  9. Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä
  • Ympäristötekijät
  1. Tuotteet ja teknologiat
  2. Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset
  3. Tuki ja keskinäiset suhteet
  4. Asenteet
  5. Palvelut, hallinto ja politiikat

Kirjallisuutta

  1. Bethge M. Effects of graded return-to-work: a propensity-score-matched analysis. Scand J Work Environ Health 2016;42:273-9 «PMID: 27074050»PubMed
  2. Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMed