Takaisin Tulosta

Diagnostiset haastattelut aikuisten ADHD:ssa

Lisätietoa aiheesta
Sami Leppämäki
24.3.2023
  • Aikuisten ADHD:n lääketutkimuksissa eniten käytetty puolistrukturoitu haastattelu lienee CAADID (Conners' Adult ADHD Diagnostic Interview for DSM-IV) «Epstein J, Johnson DE, Conners KC. Conners' Adult ...»1. Kyseessä on kuitenkin maksullinen tuote, johon on hankittava lisenssi.
  • DIVA on vastaava, Euroopassa (alun perin Hollannissa) kehitetty puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu, joka on käännetty monille kielille, myös suomeksi ja ruotsiksi «Kooij JJS. Adult ADHD: Diagnostic assessment and t...»2. DIVA 2.0 -haastattelussa käytettiin ADHD:n DSM-IV-kriteereitä. Uudempi DIVA-5 perustuu DSM-5-kriteeristöön.
  • ADHD-oireita tulee olla ilmennyt läpi elämän, mutta lapsuusoireet kartoitetaan retrospektiivisesti ikävuosilta 5–11 (DSM-5:n mukaisesti).
    • Kukin ADHD-oire arvioidaan erikseen ajankohtaisesti ja lapsuuden osalta.
    • Haastattelussa on lueteltu kunkin oireen kohdalla esimerkkejä siitä, kuinka oire ilmenee eri ikäkausina (lapsuus ja aikuisuus), mikä helpottaa arviointia.
    • Oireiden aiheuttama haitta arvioidaan erikseen, ja tässäkin kohtaa kuvataan esimerkkejä siitä, millaista haittaa oireet voivat aiheuttaa elämän eri osa-alueilla.
  • Mikäli mahdollista, haastattelutilanteeseen pyydetään mukaan potilaan puoliso ajankohtaisen oirekuvan ja haitan arvioinnin helpottamiseksi sekä lähiomainen, joka pystyy kuvaamaan potilaan käyttäytymistä lapsena.
  • DIVA-haastattelun espanjankielisen version diagnostista luotettavuutta verrattuna CAADID-haastatteluun on arvioitu yhdessä tutkimuksessa «Ramos-Quiroga JA, Nasillo V, Richarte V ym. Criter...»3.
    • Tutkimuksessa oli yhteensä 40 aikuista, joista puolet tutkittiin käyttäen ensin DIVA- ja puolet CAADID-haastattelulla, ja seuraavalla käynnillä toinen psykiatri, joka oli sokko ensimmäisen haastattelun tuloksella, teki uuden tutkimushaastattelun käyttäen toista lomaketta. CAADID-lomaketta on käytetty pidempään, ja se on huolellisesti validoitu, joten sitä pidettiin tässä tutkimuksessa "vakiona", johon DIVA-haastattelua verrattiin. Tutkimuksen 40 potilaasta lopulta 31:lle asetettiin ADHD-diagnoosi. CAADID- ja DIVA-haastattelujen tulokset olivat täysin yhteneviä, eli molempia haastatteluja käyttäen kaikki potilaat luokiteltiin samoin.
  • DIVA-haastattelun suomenkielistä käännöstä käyttäviä tutkimuksia ei ole vielä julkaistu.
  • Ruotsinkielistä käännöstä on arvioitu yhdessä tutkimuksessa «Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing...»4.
    • Huolelliseen ja laajaan kliiniseen diagnostiseen arvioon verrattuna DIVA-haastattelun herkkyys oli 90 % ja tarkkuus 72,9 %. DIVA-haastattelua käyttäen potilaista tuli luokiteltua "oikeaan ryhmään" 82,4 %.
    • Tutkijat laskivat samat arvot myös käyttäen DSM-5-kriteerien mukaista aikuisten 5 oireen diagnoosikynnystä. Tällä tavalla haastattelun herkkyys kasvoi 93,3 %, mutta tarkkuus laski, 58,3 %, samoin oikein luokiteltujen osuus: 77,8 %.
    • Kirjoittajien mukaan DIVA-haastattelu on käyttökelpoinen aikuisten ADHD:n diagnostiikassa, mutta sitä pitää käyttää oikein – diagnostisen haastattelun apuvälineenä.
  • ADHD-diagnoosin asettaminen edellyttää myös haastattelijalta ymmärrystä ADHD:n olemuksesta ja ilmenemisestä aikuisilla. Tämä helpottaa myös sellaisten tilanteiden tunnistamista, jossa haastateltava potilas (tai tämän puoliso tai läheinen) liioittelee tai vähättelee oireita, tarkoituksena – syystä tai toisesta – vakuuttaa haastattelija siitä, että potilaalla on tai ei ole ADHD:ta.

Kirjallisuutta

  1. Epstein J, Johnson DE, Conners KC. Conners' Adult ADHD Diagnostic Interview for DSM-IV (CAADID) Part II: Diagnostic Criteria. North Tonawand, NY: Multi-Health Systems Inc 2001
  2. Kooij JJS. Adult ADHD: Diagnostic assessment and treatment. 3. painos. London, England: Springer-Verlag 2012
  3. Ramos-Quiroga JA, Nasillo V, Richarte V ym. Criteria and Concurrent Validity of DIVA 2.0: A Semi-Structured Diagnostic Interview for Adult ADHD. J Atten Disord 2016 «PMID: 27125994»PubMed
  4. Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing ADHD in Adults: An Examination of the Discriminative Validity of Neuropsychological Tests and Diagnostic Assessment Instruments. J Atten Disord 2015 «PMID: 26681530»PubMed