Takaisin Tulosta

Uniapnea ja raskaus

Lisätietoa aiheesta
Olli Polo
6.4.2017

Raskauden aikainen painon lisäys, pallean kohoasento ja nesteen kertyminen altistavat odottavan äidin unenaikaisille hengityshäiriöille. Unenaikaiset hengityshäiriöt ovat riski sekä äidin että sikiön terveydelle.

Unenaikaisten hengityshäiriöiden mittaaminen on haastavaa raskauden aikana, koska unenaikaiset hengityshäiriöt painottuvat kuorsaukseen ja osittaiseen ylähengitystieahtaumaan, joiden tulkintaan ei ole käytettävissä yhtenäisiä kriteerejä. Siksi kuorsauksen ja uniapnean esiintyvyysluvut raskauden aikana ovat hyvin erilaisia eri tutkimuksissa.

Useimmissa tutkimuksissa obstruktiivinen uniapnea on kuitenkin melko harvinainen raskauden aikana, mutta esiintyessään se lisää vahvasti raskauskomplikaatioiden (joko raskauden aikainen verenpainetauti, diabetes tai ennenaikainen synnytys) riskiä «Facco FL, Kramer J, Ho KH ym. Sleep disturbances i...»1. Retrospektiivisessa tutkimuksessa raskauskomplikaatioita esiintyi AHIn mukaan ryhmitellen seuraavasti: 18,1 % ryhmässä AHI < 5/tunti, 23,5 % ryhmässä AHI 5–14,9 ja 38,5 % ryhmässä AHI ≥ 15 (p = 0,038). Lihavilla naisilla, joiden AHI oli vähintään 15/tunti, raskauskomplikaatioita esiintyi 41,7 %:lla.

Lihavien (BMI (≥ 30 kg/m2) raskaana olevien naisten aineistossa obstruktiivista uniapneaa esiintyi 15,4 %:lla (n = 175, joista 13:lla lievä, 9:llä kohtalainen ja 5:llä vaikea-asteinen uniapnea). Lihavien uniapneapotilaiden synnytys tapahtui useammin keisarileikkauksella (65,4 vs. 32,8 %, p = 0,003), heillä todettiin enemmän pre-eklampsiaa (42,3 vs. 16,9 %, p = 0,005) ja he joutuivat useammin tehohoitoon (46,1 vs. 17,8 %, p = 0,002) «Louis J, Auckley D, Miladinovic B ym. Perinatal ou...»2.

Suomalaisissa aineistoissa «Maasilta P, Bachour A, Teramo K ym. Sleep-related ...»3 loppuraskauden aikainen lihavuus (BMI > 30 kg/m2) lisäsi vain lievästi uniapnean esiintyvyyttä (AHI lihavilla 1,7 /tunti, normaalipainoisilla raskaana olevilla 0,2/tunti, p < 0,05). Kuorsaus sen sijaan oli lihavilla raskaana olevilla merkittävästi tavallisempaa (32 vs. 1 %, p < 0,001). Monisikiöisen raskauden yhteydessä uniapneaa ei esiintynyt yhdelläkään «Nikkola E, Ekblad U, Ekholm E ym. Sleep in multipl...»4.

Tuoreessa aiheistoltaan ylivertaisesti laajimmassa tutkimuksessa «Facco FL, Parker CB, Reddy UM ym. Association Betw...»5 unenaikaisten hengityshäiriöiden esiintyvyys mitattiin kotimittauksessa 3 132 naisella varhaisraskaudessa ja 2 474 naisella keskiraskaudessa. AHI > 5/tunti esiintyi varhaisraskaudessa 3,5 %:lla ja keskiraskaudessa 8,3 %:lla. Pre-eklampsian esiintyvyys oli 6,0 %, raskaudenaikaisen verenpainetaudin esiintyvyys 13,1 % ja raskaudenaikaisen diabeteksen 4,1 %. Uniapneapotilailla pre-eklampian riskisuhteet varhais- ja keskiraskaudessa olivat 1,94 (95 % luottamusväli 1,07–3,51) ja 1,95 (95 % luottamusväli 1,18–3,23). Vastaavasti raskauden aikaisen verenpainetaudin riskisuhteet olivat 1,46 (95 % luottamusväli 0,91–2,32) ja 1,73 (95 % luottamusväli 1,19–2,52) ja raskauden aikaisen diabeteksen 3,47 (95 % luottamusväli 1,95–6,19) ja 2,79 (95 % luottamusväli 1,63–4,77).

Tutkijoiden johtopäätös oli, että unenaikaiset hengityshäiriöt ovat yhteydessä pre-eklampsiaan, raskauden aikaiseen verenpainetautiin ja diabetekseen.

Franklinin ym. (2000) kyselytutkimuksessa «Franklin KA, Holmgren PA, Jönsson F ym. Snoring, p...»6 raskauden aikana ilmaantuva habituaalinen kuorsaus osoittautui riskitekijäksi raskauden aikaiselle verenpaineen nousulle (riskisuhde 2,03; p < 0,05) ja sikiön kasvun hidastumiselle (OR 3,45; p < 0,01). Myös pre-eklampsia (10 vs. 4 %, p < 0,05) ja lapsen matalat Apgar-pisteet (< 8) olivat yleisempiä habituaalisesti kuorsaavilla verrattuna kuorsaamattomiin raskaana oleviin.

Pérez-Chadan ym. tutkimuksessa (2007) «Pérez-Chada D, Videla AJ, O'Flaherty ME ym. Snorin...»7 kuorsaus liittyi raskauden aikaiseen verenpainetautiin tai pre-eklampsiaan (riskisuhde 1,82 (95 % luottamusväli 1,16–2,84). Raskauden aikana kuorsaavilla esiintyi myös enemmän päiväväsymystä.

Osittainen ylähengitystieahtauma näyttää liittyvän erityisesti pre-eklampsiaan «Connolly G, Razak AR, Hayanga A ym. Inspiratory fl...»8. Edwardsin ym. (2000) tutkimuksessa «Edwards N, Blyton DM, Kirjavainen T ym. Nasal cont...»9 12:lla pre-eklampsiapotilaalla AHI ei ylittänyt tasoa 10/tunti, mutta jokaisella heistä voitiin todeta osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma, johon liittynyttä korkeaa verenpainetta CPAP-hoito tehokkaasti laski. Vahvasta näytöstä huolimatta CPAP-hoito ei ole vakiinnuttanut asemaansa pre-eklampsiaan liittyvän verenpaineen hoitomuotona, vaikka unenaikaisiin hengityshäiriöihin näyttäisi raskauden aikana liittyvän myös endoteelin toimintahäiriö «Yinon D, Lowenstein L, Suraya S ym. Pre-eclampsia ...»10.

Raskaudenaikaisen uniapnean CPAP-hoidon tehoa ja turvallisuutta ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta tapausselostusten perusteella CPAP näyttäisi soveltuvan unenaikaisten hengityshäiriöiden hoitoon myös raskauden aikana «Polo O, Ekholm E. Nocturnal hyperventilation in pr...»11. Uniapnean CPAP-hoito voitaneen toteuttaa samalla tavalla raskauden aikana kuin muillakin uniapneapotilailla.

Kirjallisuutta

  1. Facco FL, Kramer J, Ho KH ym. Sleep disturbances in pregnancy. Obstet Gynecol 2010;115:77-83 «PMID: 20027038»PubMed
  2. Louis J, Auckley D, Miladinovic B ym. Perinatal outcomes associated with obstructive sleep apnea in obese pregnant women. Obstet Gynecol 2012;120:1085-92 «PMID: 23090526»PubMed
  3. Maasilta P, Bachour A, Teramo K ym. Sleep-related disordered breathing during pregnancy in obese women. Chest 2001;120:1448-54 «PMID: 11713118»PubMed
  4. Nikkola E, Ekblad U, Ekholm E ym. Sleep in multiple pregnancy: breathing patterns, oxygenation, and periodic leg movements. Am J Obstet Gynecol 1996;174:1622-5 «PMID: 9065141»PubMed
  5. Facco FL, Parker CB, Reddy UM ym. Association Between Sleep-Disordered Breathing and Hypertensive Disorders of Pregnancy and Gestational Diabetes Mellitus. Obstet Gynecol 2017;129:31-41 «PMID: 27926645»PubMed
  6. Franklin KA, Holmgren PA, Jönsson F ym. Snoring, pregnancy-induced hypertension, and growth retardation of the fetus. Chest 2000;117:137-41 «PMID: 10631211»PubMed
  7. Pérez-Chada D, Videla AJ, O'Flaherty ME ym. Snoring, witnessed sleep apnoeas and pregnancy-induced hypertension. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:788-92 «PMID: 17611822»PubMed
  8. Connolly G, Razak AR, Hayanga A ym. Inspiratory flow limitation during sleep in pre-eclampsia: comparison with normal pregnant and nonpregnant women. Eur Respir J 2001;18:672-6 «PMID: 11716173»PubMed
  9. Edwards N, Blyton DM, Kirjavainen T ym. Nasal continuous positive airway pressure reduces sleep-induced blood pressure increments in preeclampsia. Am J Respir Crit Care Med 2000;162:252-7 «PMID: 10903250»PubMed
  10. Yinon D, Lowenstein L, Suraya S ym. Pre-eclampsia is associated with sleep-disordered breathing and endothelial dysfunction. Eur Respir J 2006;27:328-33 «PMID: 16452588»PubMed
  11. Polo O, Ekholm E. Nocturnal hyperventilation in pregnancy--reversal with nasal continuous positive airway pressure. Am J Obstet Gynecol 1995;173:238-9 «PMID: 7631694»PubMed