Takaisin Tulosta

Hypoglykemiapelko

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä Insuliininpuutosdiabetes
7.2.2018
  • Verenglukoosin lasku liian matalalle, hypoglykemia, on tuttu kokemus valtaosalle diabetesta sairastavista. Kokemuksen yleisyydessä on kuitenkin paljon eroja yksilöiden välillä. Joillakin hypoglykemian kokemuksia on usein, joillakin niitä ei ole ollut koskaan.
  • Lievempiä "arkihypoja" tyypin 1 diabetesta sairastavilla voi olla tuhansia elämänsä aikana, tyypin 2 diabetesta sairastavilla ne ovat vähemmän yleisiä. Huomaamattomat hypoglykemiat esiintyvät erityisesti unen aikana.
  • Hypoglykemian oireina voi olla hikoilua, heikotusta, vapinaa, sekavuutta, tunnon menetystä, yöllisiä painajaisia jne. Lievimmillään kokemus on epämiellyttävä tai kiusallinen, pahimmillaan todella pelottava ja jopa hengenvaarallinen.
  • Hypoglykemian pelko on ymmärrettävää ja luonnollista, sairastuminen ylipäätään jo voi pelottaa ja heikentää luottamusta oman elämän hallintaan ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Diabetekseen voi liittyä muutenkin tunne oman kehon toiminnan ennakoimattomuudesta.

Mikä matalissa sokereissa voi olla pelottavaa?

  • Matalissa sokereissa voi olla pelottavaa
    • oireet sinänsä
    • kontrollin ja hallinnan tunteen menettäminen kehossa; se, että keho ei käyttäydy ennakoitavasti
    • pelko siitä, että vakava reaktio voi tulla millä hetkellä hyvänsä (onnettomuudet)
    • on epämiellyttävää, jos käyttäytyy jotenkin oudosti, itselleen epätavallisella tavalla sosiaalisissa tilanteissa (mitä joutuu kenties myöhemmin selvittelemään)
    • toisten varaan joutuminen
    • neurologiset seuraamukset
    • kuolema.
  • Huolen lisääntymistä saattaa edesauttaa se, jos kyky tunnistaa hypoglykemioita on heikentynyt.
  • Hypoglykemia-aistimukset saatetaan joskus myös sekoittaa pelkoaistimuksiin. Hypoglykemiaan viittaavat merkit voivat olla samantapaisia kuin pelon aikaansaamat tuntemukset.
  • Huolen lisääntymisen taustalla saattaa olla kokemus vakavasta ja pelottavasta hypoglykemiasta. Hypoglykemiakokemukset voivat olla traumaattisia, ja jo yksikin kokemus voi saada aikaan pelon. Traumaattinen pelko voi vaikuttaa omahoitoon, vaikkei se olisi tietoista. Toisaalta pelon suuruus ei aina ole yhteydessä hypoglykemioiden määrään ja esiintymiseen. Taustalla voi olla myös toisilta kuultuja kokemuksia. Hypoglykemian pelkoa voi esiintyä myös hyvin korkeilla glukoosipitoisuuksilla.
  • Huomattavaa on, että huoli matalista glukoosipitoisuuksista ei koske vain diabetesta sairastavia, vaan hypoglykemia saattaa pelottaa myös läheisiä, esimerkiksi vanhempia, sisaruksia, puolisoa tai diabetesta sairastavan lapsia.
  • Hypoglykemiapelon seurauksena on usein verenglukoosin pitäminen korkealla koko ajan. Se voi johtaa liikunnan vähentämiseen ja vaikuttaa syömiseen (varmuuden vuoksi syöminen). Myös lääkitystä saatetaan vähentää. Nämä asiat saattavat puolestaan vaikuttaa hoitotasapainoon ja lisätä liitännäissairauksien riskiä.
  • Seurauksena voi olla myös tottuminen korkeisiin glukoosipitoisuuksiin. Hypoglykemian oireita saattaa tällöin tulla jo hyvinkin korkeilla sokereilla.
  • Hypoglykemian pelko voi johtaa myös jatkuvaan tarkkailuun niin, että se rajoittaa normaalia elämää, matkustamista, autolla ajamista, liikkumista ja jopa kotoa poistumista. Joskus se saattaa olla yhdistyneenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon tai olla yhteydessä syömishäiriöön.

Mikä avuksi hypoglykemian pelkoon?

  • Hypoglykemian peloista kannattaa kysyä vastaanotoilla (Onko ollut hypoja? Minkä verran mahdolliset hypoglykemiat ja niihin usein liittyvä huoli vaikuttavat elämään? Mikä huolestuttaa eniten?).
  • Pelkäävä ihminen kaipaa turvallisuutta. Tärkeää on pelon huomioiminen, tunteen hyväksyminen, normalisointi ja vakavasti ottaminen.
  • Suunnitellaan hoidon kokonaisuus mahdollisimman turvalliseksi.
  • Uusista verenglukoosin seurantateknologioista voi olla hyötyä hypoglykemian pelon helpottamisessa «Martyn-Nemeth P, Schwarz Farabi S, Mihailescu D ym...»1.
  • Huojentavaa on huolien realisointi. On hyvä punnita, mikä on realistista pelkoa, mikä elämää rajoittavaa pelkoa, ja työstää keinoja pelon voittamiseksi.
  • Tärkeää on hypoglykemiakokemusten läpikäynti, "debriefing", myös tunnetasolla (Mitä ajatuksia ja tunteita tilanne herätti? Miten tilanteisiin voi varautua jatkossa?).
  • Hypoglykemiakokemusten läpikäynti on tärkeää myös läheisten kanssa.
  • Pelkoa kohti: altistaminen matalammille verenglukoosipitoisuuksille turvallisissa olosuhteissa (esim. diabetesta sairastavien sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssilla).
  • Tärkeää on myös tietojen kertaaminen siitä, voiko hypoglykemiaan kuolla, missä tilanteissa se voi olla vaarallinen, mataliin verensokereihin varautuminen jne.
  • Olennaista on ohjaus mielenterveyden alan ammattilaisen vastaanotolle avun saamiseksi pelon ja huolien työstämiseen.
  • Jatkuva glukoosinseuranta voi olla apuna «Polonsky W. Diabetes Burnout. What to Do When You ...»2, «Psychology in Diabetes Care. Snoek FJ, Skinner TC ...»3, «Anderson B, Rubin R. Practical Psychology for clin...»4, «Young-Hyman,D, Peyrot M. Psychosocial Care for Peo...»5.

Kirjallisuutta

  1. Martyn-Nemeth P, Schwarz Farabi S, Mihailescu D ym. Fear of hypoglycemia in adults with type 1 diabetes: impact of therapeutic advances and strategies for prevention - a review. J Diabetes Complications 2016;30:167-77 «PMID: 26439754»PubMed
  2. Polonsky W. Diabetes Burnout. What to Do When You Can't Take It Anymore. American Diabetes Association 1999
  3. Psychology in Diabetes Care. Snoek FJ, Skinner TC (toim.). Wiley 2000
  4. Anderson B, Rubin R. Practical Psychology for clinicians. American Diabetes Association 2001
  5. Young-Hyman,D, Peyrot M. Psychosocial Care for People with Diabetes. 1. painos. Alexandria, VA, American Diabetes Association 2012:240