Takaisin Tulosta

Kyselylomakkeet käytöshäiriöiden diagnostiikan apuvälineinä

Lisätietoa aiheesta
Nina Lindberg
12.12.2018

Käytöshäiriöiden diagnostiikan apuvälineinä käytettäviä menetelmiä

Oirekyselyt

Kokonaisoirekuvaa kartoittavat kyselyt

  • Vaikeuksien ja vahvuuksien kyselylomake Strenghts and Difficulties Questionnaire (SDQ) on 3–16-vuotiaan lapsen/nuoren psyykkisiä oireita ja niiden haitta-astetta kartoittava lyhyt oirekyselylomakesarja (25 oireväittämää). Lomakkeesta on lapsen tai nuoren (yli 11-vuotiaat), vanhemman ja opettajan täytettäväksi tarkoitetut versiot «http://www.sdqinfo.com»1.
  • ASEBA (The Achenbach System of Empirically Based Assessment) «Achenbach TM, Rescorla LA. Manual for the ASEBA Sc...»5 «http://www.aseba.com»4 on lasten ja nuorten kompetenssin ja käyttäytymisen ja tunne-elämän kartoittamiseen kehitetty laaja-alainen kyselylomakesarja, jonka kokonaisuuteen kuuluvat
    • 1,5–5-vuotiaiden ja 6–18-vuotiaiden lasten vanhempien täytettäväksi tarkoitetut CBCL-kyselyt (Child Behavior Checklist 1,5–5 ja 6–18)
    • 11–18-vuotiaiden lasten tai nuorten itsensä täytettäväksi tarkoitettu YSR-kysely (Youth Self Report) ja
    • päiväkodin henkilökunnan (1,5–5-vuotiaat) tai koulun opettajien täytettäväksi tarkoitetut C-TRF- ja TRF-kyselyt (Caregiver-Teacher Report Form / Teacher Report Form). Lisäksi hoidon seurantaa varten on tehty lyhyt BPM-kysely (Brief Problem Monitor).
    • Lomakkeet on suomennettu ja saatavilla sivustolta www.aseba.com «http://www.aseba.com»4. Lisätietoa myös linkistä «ADHD ja ASEBA-kyselylomakesarja (CBCL, TRF ja YSR)»1.
    • Lomakkeissa on lapsen/nuoren kompetenssia kuvaavia kysymyksiä ja tunne-elämään, käyttäytymiseen ja sosiaalisiin vaikeuksiin liittyviä oirekysymyksiä (100–113 väittämää).
    • Lomakkeet analysoidaan tietokonepohjaisilla ohjelmilla. Pisteytykset kuvastavat lapsen tai nuoren kompetenssi-osa-aluetta (menestys koulussa ja kaveri- ja perhesuhteissa, harrastukset) sekä psyykkisiä oireita laaja-alaisesti (kokonaispisteet, tunne-elämänoireet, käytösoireet) ja kapea-alaisesti (masennus /vetäytyminen, masennus/ahdistuneisuus, somaattiset oireet, aggressiivisuus, antisosiaalisuus, hyperaktiivisuus- tarkkaavaisuusongelma, sosiaaliset ongelmat, ajatushäiriöt). Pisteytysten ja analyysiohjelman tuottaman kuvan avulla nähdään, ovatko lapsen tai nuoren oireet kliinisellä, lähes kliinisellä tai normaalialueella kokonais- ja osaoirepisteiden sekä kompetenssipisteiden osalta. Katkaisupisterajat oirepisteille voidaan valita analyysiohjelmassa suomalaiseen aineistoon sopiviksi, ja lisäksi voidaan valita, käytetäänkö empiiristä vai DSM-pohjaista pisteytystä.
    • Tutkimuksien mukaan kyselyn kapea-alaisten oirekokonaisuuksien osuvuus on hyvä «Ivanova MY, Dobrean A, Dopfner M ym. Testing the 8...»6, «Ebesutani C, Bernstein A, Nakamura BJ ym. Concurre...»7, «Rescorla L, Achenbach TM, Ivanova MY ym. Epidemiol...»8. Aggressiivista käytöstä kuvaava CBCL:n oirekokonaisuusasteikko ennusti merkitsevästi uhmakkuus-/käytöshäiriö-diagnoosia, kun taas matala T-pistearvo (55 T-pistettä) erotti nämä diagnoosit saaneet muista kuin diagnoosin saavista «Hudziak JJ, Copeland W, Stanger C ym. Screening fo...»9.
    • Lisätietoa, ks. Käypä hoito -suosituksen ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)»1, ADHD-suosituksen artikkeli ADHD ja ASEBA-kyselylomakesarja (CBCL, TRF ja YSR) «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01793&suositusid=hoi50061»5 ja ASEBA-kyselylomakesarja «http:// www.aseba.com»6.

Oirespesifiset kyselyt

Käytöshäiriöoireet

Tunnekylmien piirteiden seulonnan mittarit

Nuoren väkivaltaisuusriskin arviomenetelmä SAVRY

  • Käytöshäiriössä väkivaltainen käyttäytyminen on yksi osa sairauden oirekuvaa, joskaan vakavakaan väkivallanteko ei yksinään oikeuta diagnoosiin, ja vain osa käytöshäiriöisistä nuorista käyttäytyy väkivaltaisesti.
  • Terveydenhuollossa tehtävien väkivaltariskiarvioiden tavoite on ohjata hoitoa koskevaa päätöksentekoa, jotta nuori saisi tarvitsemansa avun ja riski pienenisi.
  • Väkivaltariskin arvion tulisi perustua sellaisten seikkojen mittaamiseen, joiden empiirinen tutkimus on osoittanut olevan yhteydessä väkivaltariskiin.
  • Parhaiten väkivaltariskiä voidaan arvioida yhdistämällä anamneesista saatavaa tietoa kliinisiin löydöksiin.
  • Nykyaikaisimmat riskiarviot ovat luonteeltaan ohjattua kliinistä päätöksentekoa.
  • SAVRY (Structured Assessment of Violence Risk in Youth) «Borum R, Bartel P, Forth A. Manual for the Structu...»27 on strukturoitu kliininen riskiarviointimenetelmä 12–18-vuotiaiden nuorten väkivaltakäyttäytymisen (väkivalta = pahoinpitely tai fyysisen väkivallanteko, joka on riittävän vakava aiheuttaakseen vammoja toiselle henkilölle tai henkilöille riippumatta siitä, johtaako teko tosiasiassa vammoihin vai ei; mikä tahansa seksuaalinen väkivallanteko; aseella tehostettu uhkaus) riskin ennustamisessa.
    • SAVRY jakaantuu historiallisiin, yksilöllisiin ja tilannesidonnaisiin riskitekijöihin.
    • Menetelmä huomioi tarkoituksenmukaisesti nuoruusiän dynaamisen luonteen ja suojaavat tekijät.
    • SAVRYn kokonaisriskiarvioinnissa pyritään vastaamaan kysymykseen, kuinka suuri (matala – kohonnut – korkea) on riski, että tämä nuori käyttäytyy väkivaltaisesti, millaisessa tilanteessa ja ketä kohtaan, ja miten riskiä voidaan pienentää.
    • Kokonaisriskiarvion pohjalta laaditaan suunnitelma väkivaltariskin pienentämiseksi.
    • Tiedonhankkimisessa käytetään asiakirjatietoa ja nuoren sekä hänet tuntevien haastatteluja.
    • SAVRY on tarkoitettu sellaisten asiantuntijoiden käytettäväksi, jotka tekevät nuorten väkivaltariskin arviointeja ja/tai nuorten väkivaltariskin hallintaan liittyviä interventio- tai valvontasuunnitelmia.
    • Ammattilaisilla voi olla erilaisia peruskoulutustaustoja, mutta heillä tulee olla kokemusta yksilöllisten arvioiden teosta, lasten ja nuorten kehityksestä ja nuorten väkivaltaisuudesta.
    • Yleisesti ottaen psykologit, psykiatrit, nuorisorikollisuuden parissa työskentelevät viranomaiset ja sosiaalityöntekijät, joilla on tähän alueeseen liittyvää ammattitaitoa, ovat vaadittavan metodikoulutuksen jälkeen päteviä käyttämään SAVRYa.
    • Menetelmä on käännetty suomen kielelle «Kaltiala-Heino R. SAVRY- strukturoitu nuoruusikäis...»28.

Diagnostiset haastattelumenetelmät

  • DAWBA (Development and Well-Being Assessment) on 5–17-vuotiaille tarkoitettu alkuosaltaan täysin strukturoitu vanhemman ja lapsen tai nuoren (yli 11-vuotiaat) haastattelu lapsen tai nuoren psyykkisten oireiden kartoittamiseen. Menetelmään sisältyy myös opettajan kysely.
    • DAWBA on saatavilla suomenkielisinä paperi- ja nettiversioina internetissä osoitteesta www.dawba.org «http://www.dawba.org»10, vanhemmat voivat myös vastata haastatteluun itse internetissä. Haastattelun tekemiseen ja arviointiin vaaditaan menetelmäkoulutus.
    • Vanhemman haastattelussa käydään läpi lapsen taustatietoja, kehityshistoriaa ja oireita seuloen. Lapsen ja opettajan versiot keskittyvät lapsen oireiden selvittelyyn. Vahvuudet ja vaikeudet -kysely (Strengths and Difficulties Questionnaire, SDQ) sisältyy haastatteluun. Mikäli oiretta esiintyy (haastattelun seulakysymyksissä tai SDQ-kyselyssä), haastattelussa kysytään tarkemmin oireiden vaikeusasteesta, niiden vallitsevuudesta ja oireiden aiheuttamasta haitasta. Lopuksi oirekuvaa tarkennetaan avoimilla kysymyksillä, joissa vastaajaa pyydetään kuvaamaan, miten lapsen ongelmat näkyvät arjessa. Strukturoitujen ja suljettujen kysymysten perusteella menetelmä tuottaa tietokoneavusteisen diagnostinen ehdotuksen ja arvion psyykkisen häiriön todennäköisyydestä DSM-5- ja ICD-10-tautiluokituskriteerien mukaan.
    • Tämä algoritmi ja eri vastaajien haastatteluaineistot ovat kliinikon käytössä ja arvioitavana diagnostisessa prosessissa.
    • DAWBA-haastattelua on käytetty epidemiologisissa tutkimuksissa, ja sen on arvioitu soveltuvan diagnostiseksi menetelmäksi erityisesti arvioitaessa lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kokonaistilannetta ennen tutkimusten tarkentamista «Goodman R, Ford T, Richards H ym. The Development ...»29, «Angold A, Erkanli A, Copeland W ym. Psychiatric di...»30.
    • Dawba-haastattelua ja kliinisempää haastattelua (CAPA) sekä täysin strukturoitua haastattelua (DISC) verrattaessa saatujen käytöshäiriöiden diagnoosien määrä ei eronnut DAWBA/CAPA- tai DAWBA/DISC-haastatteluissa «Angold A, Erkanli A, Copeland W ym. Psychiatric di...»30.
  • The Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia for School-Age Children –Present and Lifetime Version) (KIDDIE-SADS-PL) «Kaufman J, Birmaher B, Brent D ym. Schedule for Af...»31 on 6–18-vuotiaiden lasten ja nuorten neuropsykiatristen (neurodevelopmental disorders) ja psykiatristen häiriöiden diagnosointiin tarkoitettu laaja puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jonka avulla kliinikko voi tehdä DSM-diagnoosijärjestelmän mukaisen diagnoosin.

Kirjallisuutta

  1. Goodman R, Renfrew D, Mullick M. Predicting type of psychiatric disorder from Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) scores in child mental health clinics in London and Dhaka. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9:129-34 «PMID: 10926063»PubMed
  2. Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45 «PMID: 11699809»PubMed
  3. Hawes DJ, Dadds MR. Australian data and psychometric properties of the Strengths and Difficulties Questionnaire. Aust N Z J Psychiatry 2004;38:644-51 «PMID: 15298588»PubMed
  4. Stone LL, Otten R, Engels RC ym. Psychometric properties of the parent and teacher versions of the strengths and difficulties questionnaire for 4- to 12-year-olds: a review. Clin Child Fam Psychol Rev 2010;13:254-74 «PMID: 20589428»PubMed
  5. Achenbach TM, Rescorla LA. Manual for the ASEBA School-Age Forms & Profiles. Burlington, VT: University of Vermont, Research Center for Children, Youth & Families 2001
  6. Ivanova MY, Dobrean A, Dopfner M ym. Testing the 8-syndrome structure of the child behavior checklist in 30 societies. J Clin Child Adolesc Psychol 2007;36:405-17 «PMID: 17658984»PubMed
  7. Ebesutani C, Bernstein A, Nakamura BJ ym. Concurrent Validity of the Child Behavior Checklist DSM-Oriented Scales: Correspondence with DSM Diagnoses and Comparison to Syndrome Scales. J Psychopathol Behav Assess 2010;32:373-384 «PMID: 20700377»PubMed
  8. Rescorla L, Achenbach TM, Ivanova MY ym. Epidemiological comparisons of problems and positive qualities reported by adolescents in 24 countries. J Consult Clin Psychol 2007;75:351-8 «PMID: 17469893»PubMed
  9. Hudziak JJ, Copeland W, Stanger C ym. Screening for DSM-IV externalizing disorders with the Child Behavior Checklist: a receiver-operating characteristic analysis. J Child Psychol Psychiatry 2004;45:1299-307 «PMID: 15335349»PubMed
  10. Eyberg SM, Pincus DB. Eyberg child behavior inventory and Sutter-Eyberg behavior inventory-revised: Professional manual. Odessa: Psychological Assessment Resources 1999
  11. Burns GL, Patterson DR. Factor structure of the Eyberg Child Behavior Inventory: a parent rating scale of Oppositional Defiant Behavior Toward Adults, Inattentive Behavior, and Conduct Problem Behavior. J Clin Child Psychol 2000;29:569-77 «PMID: 11126634»PubMed
  12. Axberg U, Johansson Hanse J, Broberg AG. Parents' description of conduct problems in their children - a test of the Eyberg Child Behavior Inventory (ECBI) in a Swedish sample aged 3-10. Scand J Psychol 2008;49:497-505 «PMID: 18705675»PubMed
  13. Abrahamse ME, Junger M, Leijten PH ym. Psychometric Properties of the Dutch Eyberg Child Behavior Inventory (ECBI) in a Community Sample and a Multi-Ethnic Clinical Sample. J Psychopathol Behav Assess 2015;37:679-691 «PMID: 26640320»PubMed
  14. Hukkelberg S. The Eyberg Child Behavior Inventory: Factorial invariance in problem behaviors across gender and age. Scand J Psychol 2016;57:298-304 «PMID: 27128811»PubMed
  15. Eyberg SM, Nelson MM, Boggs SR. Evidence-based psychosocial treatments for children and adolescents with disruptive behavior. J Clin Child Adolesc Psychol 2008;37:215-37 «PMID: 18444059»PubMed
  16. Coffey DM, Javier JR, Schrager SM. Preliminary Validity of the Eyberg Child Behavior Inventory With Filipino Immigrant Parents. Child Fam Behav Ther 2015;37:208-223 «PMID: 27087739»PubMed
  17. Reedtz C, Bertelsen B, Lurie J ym. Eyberg Child Behavior Inventory (ECBI): Norwegian norms to identify conduct problems in children. Scand J Psychol 2008;49:31-8 «PMID: 18190400»PubMed
  18. Gross D, Fogg L, Young M ym. Reliability and validity of the Eyberg Child Behavior Inventory with African-American and Latino parents of young children. Res Nurs Health 2007;30:213-23 «PMID: 17380522»PubMed
  19. Boonmann C, Jansen LM, 't Hart-Kerkhoffs LA ym. Self-reported psychopathic traits in sexually offending juveniles compared with generally offending juveniles and general population youth. Int J Offender Ther Comp Criminol 2015;59:85-95 «PMID: 24170186»PubMed
  20. Vitacco MJ, Salekin RT, Rogers R. Forensic issues for child and adolescent psychiatry. Kirjassa: Handbook of Child & Adolescent Psychopathy. Salekin RT, Lynam DR (toim). New York: The Guilford Press 2010:374-97
  21. Frick PJ, Hare RD. Antisocial Process Screening Device technical manual. Toronto, Ontario, Canada: Multi- Health Systems 2001
  22. Laajasalo T, Saukkonen S, Kivivuori J ym. Brief report: self-reported psychopathic-like features among Finnish community youth: investigation of the factor structure of the Antisocial Personality Screening Device. J Adolesc 2014;37:1185-8 «PMID: 25190497»PubMed
  23. Andershed H, Hodgins S, Tengström A. Convergent validity of the Youth Psychopathic Traits Inventory (YPI): association with the Psychopathy Checklist: Youth Version (PCL:YV). Assessment 2007;14:144-54 «PMID: 17504887»PubMed
  24. Oshukova S, Kaltiala-Heino R, Miettunen J ym. Self-reported psychopathic traits among non-referred Finnish adolescents: psychometric properties of the Youth Psychopathic traits Inventory and the Antisocial Process Screening Device. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2015;9:15 «PMID: 26075021»PubMed
  25. Hare RD. The Hare Psychopathy Checklist – Revised. 1. painos. Toronto: Multi-Health Systems 1991
  26. Forth AE, Kosson DS, Hare RD. The Hare PCL: YV. Toronto: Multi-Health Systems; Hare RD. The Hare Psychopathy Checklist – Revised. 1. painos. Toronto: Multi-Health Systems 1991
  27. Borum R, Bartel P, Forth A. Manual for the Structured Assessment of Violence in Youth (SAVRY). Mental Health Institute, University of South Florida, Tampa, Florida, 2002
  28. Kaltiala-Heino R. SAVRY- strukturoitu nuoruusikäisten väkivaltariskin arviointimenetelmä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2005. Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2005
  29. Goodman R, Ford T, Richards H ym. The Development and Well-Being Assessment: description and initial validation of an integrated assessment of child and adolescent psychopathology. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:645-55 «PMID: 10946756»PubMed
  30. Angold A, Erkanli A, Copeland W ym. Psychiatric diagnostic interviews for children and adolescents: a comparative study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:506-17 «PMID: 22525957»PubMed
  31. Kaufman J, Birmaher B, Brent D ym. Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia for School-Age Children-Present and Lifetime Version (K-SADS-PL): initial reliability and validity data. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36:980-8 «PMID: 9204677»PubMed
  32. Ambrosini PJ. Historical development and present status of the schedule for affective disorders and schizophrenia for school-age children (K-SADS). J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:49-58 «PMID: 10638067»PubMed
  33. Lauth B, Magnusson P, Ferrari P ym. An Icelandic version of the Kiddie-SADS-PL: translation, cross-cultural adaptation and inter-rater reliability. Nord J Psychiatry 2008;62:379-85 «PMID: 18752110»PubMed
  34. Sourander A, McGrath PJ, Ristkari T ym. Two-Year Follow-Up of Internet and Telephone Assisted Parent Training for Disruptive Behavior at Age 4. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2018;57:658-68.e1 «PMID: 30196869»PubMed