Paniikkikohtaus päivystyksessä
Lisätietoa aiheesta
Jarmo Lappalainen
7.1.2019
Paniikkikohtaus
- Paniikkikohtaus ei ole mielenterveyden häiriö vaan oire.
- Jopa kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana paniikkikohtauksen.
- Kohtauksia esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä, ja ensimmäinen kohtaus ilmaantuu
useimmiten nuorella aikuisiällä.
- Toistuvat paniikkikohtaukset liittyvät usein ahdistuneisuushäiriöihin kuten paniikkihäiriöön
ja muihin psykiatrisiin sairauksiin sekä päihteiden väärinkäyttöön ja joihinkin somaattisiin
sairauksiin.
- Kohtaukset johtavat usein päivystyskäynteihin.
- Paniikkikohtausten asianmukainen hoito voi rajoittaa paniikkihäiriön kehittymistä.
DSM-5:n kriteerit paniikkikohtaukselle
- Äkillinen voimakas pelko ja epämukavuus, joka saavuttaa huippunsa minuuteissa ja jonka
aikana esiintyy vähintään 4 seuraavista 13 oireesta:
- sydämentykytys
- hikoilu
- vapina
- hengenahdistus
- tukehtumisen tunne
- rintakipu tai epämukavuuden tunne rinnassa
- pahoinvointi tai vatsavaivat
- huimaus tai pyörtymisen tunne
- puutuminen tai kihelmöinti
- vilunväreet tai kuumat aallot
- kuoleman pelko
- kontrollin menettämisen tai sekoamisen pelko
- epätodellisuuden tunne tai depersonalisaatio.
- Paniikkikohtaus menee useimmiten puolessa tunnissa itsestään ohi, mutta voi joskus
kestää tunteja.
- Paniikkikohtauksissa useimmiten somaattiset oireet, etenkin kardiorespiratoriset,
gastrointestinaaliset ja otoneurologiset oireet, dominoivat ja johtavat päivystyskäynteihin.
- Joskus pelko-oireet voivat puuttua.
- Toistuvat kohtaukset voivat johtaa palveluiden suurkäyttöön, turhiin tutkimuksiin
ja lääkityksiin.
- Paniikkikohtaus on tärkeä tunnistaa ja selvittää, onko kyse yksittäisestä vai toistuvista
kohtauksista.
- Päihteiden käyttö, erityisesti stimulanttien, kuten amfetamiinin ja kokaiinin käyttö,
altistaa paniikkikohtauksille. Niitä voi esiintyä myös alkoholin, opiaattien ja sedatiivisten
lääkkeiden vieroitusoireina.
- Paniikkikohtaus diagnoosin voi tehdä vasta huolellisen somaattisen tutkimisen jälkeen.
Riippuen kohtauksen oirekuvasta erotusdiagnostiikassa tulee huomioida iskeeminen sydänsairaus,
sydämen rytmihäiriöt, obstruktiivinen keuhkosairaus, astma, keuhkoembolia, temporaaliepilepsia,
hypertyreoosi ja harvinaisena feokromosytooma.
- Monien somaattisiin sairauksien, kuten migreenin, astman, sepelvaltimotaudin, mahahaavan
ja intestiellin kystiitin yhteydessä voi esiintyä enemmän paniikkikohtauksia.
- Kun potilaan oireet sopivat paniikkikohtaukseen:
- Jos kohtaus on vielä meneillään ja somaattinen hätätilanne on suljettu pois, rauhoittele
potilasta ja hoida tarvittaessa oireita, esim. takykardiaan propranololi 20–40
mg/vrk, hyperventilaatioon paperipussihengitys, poikkeuksellisen voimakkaaseen pelkotilaan
voidaan harkita lyhytvaikutteista bentsodiatsepiinia.
- Kysy onko samankaltaisia kohtauksia ollut aiemminkin: "Onko sinulla 4 viime viikon
aikana ollut ahdistuskohtausta, jolloin olisit yhtäkkiä tuntenut pelkoa tai paniikkia?"
- Selvitä potilaan perussairaudet, lääkitykset, kofeiinin ja päihteiden käyttö.
- Jos potilasta ei ole aiemmin tutkittu, sulje pois taustalla mahdollisesti olevat somaattiset
sairaudet.
- Jos potilaalla on diagnosoitu paniikkihäiriö tai muu psykiatrinen häiriö, johon nykyinen
kohtaus liittyy, selvitä, onko potilaalla adekvaatti hoito käynnissä. Ohjaa tarvittaessa
hoitoon.
- Kun somaattiset sairaudet on suljettu pois, anna potilaalla tietoa kohtauksesta (ja
tulosta Terveysportista potilasohje), ohjaa hyödyntämään sähköisiä palveluja (Mielenterveystalo
«https://www.mielenterveystalo.fi/»1) ja neuvo, miten menetellä, jos kohtaus uusii.
- Jos herää epäily hoitamattomasta paniikkihäiriöstä, tee diagnoosi ja hoida tai ohjaa
potilas jatkotutkimuksiin tai hoitoon.
Viitteet «Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of...»1, «Kessler RC, McGonagle KA, Zhao S ym. Lifetime and ...»2, «American Psychiatric Association. Diagnostic and S...»3, «Katerndahl DA, Realini JP. Where do panic attack s...»4, «Klerman GL, Weissman MM, Ouellette R ym. Panic att...»5, «Roy-Byrne PR. Panic attack. UpToDate database 2018...»6, «NICE. Generalized anxiety disorder and panic disor...»7 (Internet «https://www.nice.org.uk/guidance/cg113»2).
Kirjallisuutta
- Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder,
and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry
2006;63:415-24 «PMID: 16585471»PubMed
- Kessler RC, McGonagle KA, Zhao S ym. Lifetime and 12-month prevalence of DSM-III-R
psychiatric disorders in the United States. Results from the National Comorbidity
Survey. Arch Gen Psychiatry 1994;51:8-19 «PMID: 8279933»PubMed
- American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders.
5. painos. (DSM-5), American Psychiatric Association, Arlington, VA 2013
- Katerndahl DA, Realini JP. Where do panic attack sufferers seek care? J Fam Pract
1995;40:237-43 «PMID: 7876780»PubMed
- Klerman GL, Weissman MM, Ouellette R ym. Panic attacks in the community. Social morbidity
and health care utilization. JAMA 1991;265:742-6 «PMID: 1990190»PubMed
- Roy-Byrne PR. Panic attack. UpToDate database 2018
- NICE. Generalized anxiety disorder and panic disorder in adults: management. Clinical
guideline 113. https://www.nice.org.uk/guidance/cg113
Artikkelin tunnus: nix02625
© 2023 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim