Kirjallisuudessa on käytössä useita erilaisia makrosomian määritelmiä. Yhdysvalloissa ja monessa Euroopan maassa vastasyntynyttä pidetään makrosomisena, kun syntymäpaino on > 4 000 g ja raskauden kestoon nähden ylisuurena (LGA), kun syntymäpaino ylittää 90. persentiilin. Suomessa 18 % vastasyntyneistä painaa 4 000 g tai enemmän syntymähetkellä. Vastaava luku Yhdysvalloissa on 9 %.

Absoluuttista syntymäpainon rajaa ei pidä käyttää makrosomian määritelmässä, koska ennenaikaisesti syntyvät makrosomiset lapset jäävät silloin toteamatta. Makrosomia olisi määriteltävä suhteellisena syntymäpainona; joko standardipoikkeamana (z-score) tai persentiililukuna. Vastasyntyneen makrosomia määritellään parhaiten > 2 SD (> 97,7 persentiilin) vertailuväestön syntymäpainon keskiarvon, jolloin huomioidaan raskauden kesto ja lapsen sukupuoli.

Sankilampi ym. (2013) «Sankilampi U, Hannila ML, Saari A ym. New population-based references for birth weight, length, and head circumference in singletons and twins from 23 to 43 gestation weeks. Ann Med 2013;45:446-54 »1 ovat julkaisseet tuoreeseen aineistoon perustuvat suomalaisten vastasyntyneiden syntymäpainojen rajat, jotka on esitetty taulukossa «Tyttöjen ja poikien syntymäpaino + 2 SD raskauden keston mukaan Sankilammen ym. (2013) keräämän aineiston pohjalta .»1. THL suosittelee tähän tuoreeseen aineistoon perustuvien lukujen käyttöä lasten kasvun seurannassa (Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti. 49/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ISSN 1798-0070 (painettu). ISSN 1798-0089 (PDF).

Toistaiseksi Suomessa tehdyt vastasyntyneen makrosomiaa käsittelevät tutkimukset perustuvat aiemmin käytössä olleisiin raja-arvoihin. Nämä Pihkalan ym. (1989) «Pihkala J, Hakala T, Voutilainen P ym. Uudet suomalaiset sikiön kasvukäyrät. Duodecim 1989;105:1540-6 »2 julkaisemat suomalaisten vastasyntyneiden syntymäpainojen luvut on esitetty taulukossa «Tyttöjen ja poikien syntymäpaino + 2 SD raskauden keston mukaan Pihkalan ym. (1989) keräämän aineiston pohjalta .»2.