Cochrane-katsaus «Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004225 »1 sisälsi 4 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (114 raskausdiabeetikkoa) kolmannessa trimesterissä tapahtuvan noin 6 viikon kestoisen aerobistyyppisen liikuntaintervention vaikutuksista. Liikuntamuotoina olivat kävely, pyöräily, kuntopiiri, käsiergometri ja vapaavalintainen liikunta. Kesto oli 20–45 minuutta kerrallaan, ja kertoja oli 3–7 viikossa. Kolmessa tutkimuksessa viikoittainen liikunta-aika oli vähintään 3 tuntia. Kontrolliryhmää kehotettiin olemaan osallistumatta järjestettyyn liikuntaan tai noudattavan entisenlaista liikuntaa. Tutkimus- ja kontrolliryhmä noudattivat ruokavaliota. Yhdessä tutkimuksessa kontrolliryhmä sai insuliinihoitoa. Tutkimuksien muuttujat vaihtelivat.

Interventiolla ei ollut vaikutusta enneaikaisuuteen, syntymäpainoon, synnytystapaan, insuliinihoidon tarpeeseen, makrosomiaan, kohdunsisäiseen kuolemaan, epämuodostumiin tai vastasyntyneen Apgar-pisteisiin. Kuitenkin Brankstonin tutkimuksessa «Brankston GN, Mitchell BF, Ryan EA ym. Resistance exercise decreases the need for insulin in overweight women with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2004;190:188-93 »2 ylipainoisten raskausdiabeetikoiden (BMI > 25) liikuntaryhmä tarvitsi pienemmän insuliiniannoksen ja aika tutkimuksen alusta insuliinin aloitukseen oli heillä pidempi kuin dieettiryhmässä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «de Barros MC, Lopes MA, Francisco RP ym. Resistance exercise and glycemic control in women with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2010;203:556.e1-6 »3 tavoitteena oli selvittää raskausdiabeetikoiden kuminauhan avulla tapahtuvan voimaharjoittelun vaikutuksia insuliinin tarpeeseen sekä verensokeritasoon. Diagnosointi oli tehty sekä kahden tunnin 75 g:n että kolmen tunnin 100 g:n sokerirasituskokeella raskausviikoilla 24–34. Alkumittauksissa tutkittavien ikä oli keskimäärin 32 vuotta, raskausviikkoja 31 ja BMI oli ollut ennen raskautta 25. Tutkittavat (n = 64) satunnaistettiin liikunta- tai kontrolliryhmään. Kaikki saivat ravitsemusterapeutin ruokavalioneuvontaa ja mittasivat verensokerinsa 4 kertaa päivässä (paasto ja kaksi tuntia aterian jälkeen). Naiset harjoittelivat 30–40 minuuttia kaksi kertaa viikossa kotona ja kerran tutkimuskeskuksessa.

Liikuntaryhmässä insuliinihoitoa tarvitsi 7 (21,9 %) ja kontrolliryhmässä 18 (56,3 %), ero on tilastollisesti merkittävä (p = 0,005). Tutkimusryhmien välillä ei todettu eroa tarvitun insuliinin määrässä, keskimääräisessä verensokeritasossa eikä lapsen syntymäpainossa.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen