Tulosta

Elvytys (vastasyntynyt)

Käyvän hoidon tiivistelmät
3.8.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatalogit -alajaoksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Elvytys (vastasyntynyt)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Resuscitation (newborn)»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Elvytyksen etenemisen aikarajoja on väljennetty.
  • Maskiventilaatiota ja ylipainehengityksen käyttöä korostetaan.
  • Happisaturaatiotavoitteet ensi minuuttien osalta on määritelty.
  • Paras keino sykkeen seurantaan on EKG-monitorointi.
  • Ylähengitysteiden imemistä suositellaan vain hengitysvaikeuksista kärsiville vastasyntyneille.
  • Napanuoran myöhäinen sulku hyödyttää vastasyntyneitä, mutta se ei saa viivästyttää elvytyksen aloitusta.
  • Elvytyskaavio «»1 ja -lomake «»2 on päivitetty ja suositukseen on lisätty siirtokuljetuslomake «»3.

Elvytykseen varautuminen

Synnytystä ja vastasyntynyttä hoitavien välinen yhteistyö on tärkeää. Synnytyssairaalassa tulee olla ympärivuorokautiset asianmukaiset synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäripalvelut: valmius hätäsektioon ja vastasyntyneen elvytykseen, elvytystilat, -välineet, ja -suunnitelma sekä elvytyskoulutusta. Pienten keskosten (raskauden kesto < 30 viikkoa tai syntymäpaino < 1500 g) ja erityistä hoitoa vaativaa sairautta sairastavien sikiöiden synnytysten keskittäminen yliopistosairaaloihin saattaa parantaa heidän eloonjäämisennustettaan «Alle 32 raskausviikolla syntyvien ja enintään 1 500 g syntymäpainoisten vastasyntyneiden synnytysten keskittäminen yliopistosairaaloihin saattaa parantaa näiden lasten eloonjäämistä.»C.

Elvytystarpeen arviointi

Vastasyntyneeltä tarkastetaan syke, hengityksen riittävyys, jäntevyys ja ärtyvyys.

Vastasyntyneen lämpötalous

Elvytystä tarvitsevat kuivataan ja hoidetaan lämpösäteilijän alla.

Hengitysteiden avaaminen

Lapsen päätä taivutetaan taaksepäin niskan yliojentamista välttäen. Ylähengitystiet imetään tarvittaessa. Vihreästä lapsivedestä syntyneiden rutiinimaista ylähengitysteiden imemistä pään synnyttyä ei suositella, koska se ei ilmeisesti estä mekoniumaspiraatio-oireyhtymää «Vihreästä lapsivedestä syntyvien lasten ylähengitysteiden imeminen ei ilmeisesti estä mekoniumaspiraatiosyndroomaa (MAS).»B.

Lisähappi

Ventilaatio aloitetaan ilmalla, koska vastasyntyneen elvytyksen aloittaminen 100-prosenttisella hapella huoneilman sijasta ilmeisesti lisää asfyktisten vastasyntyneiden kuolleisuutta «Vastasyntyneen elvytyksen aloittaminen 100-prosenttisella hapella huoneilman sijasta lisännee kuolleisuutta.»B. Lisähappea annetaan, jos syke ei kohene ventilaatiolla. Alle 32-viikkoisten ventilaatio aloitetaan 21–40-prosenttisella hapella. Lisähapen annolla ei tulisi aiheuttaa happikyllästeisyyden suurenemista yli 90–95 %:n.

Hengityksen avustus on tärkeintä. Hengitys käynnistyy usein jo stimuloimalla. Ylipainehengitys aloitetaan, jos lapsen hengitys on työlästä. Jos hengitys on riittämätöntä, ventiloidaan. Ventiloinnissa on suositeltavaa käyttää T-kappale-resuskitaattoria tai anestesiapussia, 20–30 cmH2O:n positiivista sisäänhengityspainetta, positiivista uloshengityspainetta ja 30–60/min:n ventilaatiotaajuutta.

Elvytykseen vastetta mitataan sydämen sykkeen paranemisen perusteella «Sydämen sykkeen paraneminen osoittanee luotettavasti ventilaation riittävyyttä vastasyntyneen elvytyksen aikana.»C. Sykettä seurataan auskultoimalla, oikeaan yläraajaan kiinnitetyllä pulssioksimetrilla ja EKG-monitorilla. Onnistumista osoittavat myös hengityksen käynnistyminen ja lapsen värin ja jäntevyyden paraneminen.

Lapsi intuboidaan, jos hän ei ala hengittää riittävästi tai hänen syketaajuutensa ei happilisän kanssa annetulla minuutin tehokkaalla maskiiventilaatiolla suurene yli 60/min:n.

Paineluelvytys aloitetaan, jos vastasyntyneen syketaajuus ei tehokkaallakaan ventilaatiolla lisähapen kanssa ole suurentunut yli 60/min:n. Mahdollisuuksien mukaan vastasyntynyt intuboidaan ennen painelun aloittamista. Suhteessa 1:3 annettavan ventilaation ja painelun tulee olla keskeytyksetöntä. Ensimmäinen painallus aloitetaan uloshengityksen aikana. Tavoitteena on 30 puhallusta ja 90 painallusta minuutissa. Sykettä seurataan EKG-monitoroinnilla. Painelu lopetetaan, kun syketaajuus on vähintään 60/min.

Elvytyksessä käytettävät lääkkeet

Adrenaliinia annetaan ensisijaisesti laskimoon. Laskimonsisäisesti annettu adrenaliini saattaa parantaa sykettä paremmin kuin hengitysputkeen annettu «Adrenaliini saattaa parantaa sykettä nopeammin laskimonsisäisesti kuin hengitysputkeen annettuna.»C. Sama annostus voidaan tarvittaessa toistaa muutaman minuutin välein. Suonireitin puuttuessa adrenaliinia voidaan antaa intubaatioputkeen.

Natriumbikarbonaatin hyödystä tai haitasta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä «Natriumbikarbonaatin hyödystä tai haitasta vastasyntyneen elvytyksessä ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.»D. Pitkittyneessä elvytyksessä sitä voidaan harkita, jos elvytykseen ei saada vastetta.

Nestetäyttö lienee aiheellinen akuutissa vuodossa ja tilanteessa, jossa elvytykseen ei saada vastetta, mutta tutkimukset aiheesta puuttuvat «Volyymitäyttö lienee aiheellinen akuutissa vuodossa ja jos ventilaatiolle ei tule vastetta vastasyntyneen elvytyksessä, mutta tutkimukset aiheesta puuttuvat.»D. Isotoninen suolaliuos lienee yhtä tehokas ja albumiiniliuosta turvallisempi täyttönä elvytyksessä «Isotoninen suolaliuos lienee yhtä tehokas ja saattaa olla turvallisempi täyttönä vastasyntyneen elvytyksessä kuin albumiiniliuos, mutta kunnollinen tutkimusnäyttö vastasyntyneiden elvytyksessä puuttuu.»D. Isotonisia suolaliuoksia annostellaan nopeasti 10 ml/kg nopeasti ja tarvittaessa annostusta toistetaan ad 40 ml/kg. Huomattavassa verenvuodossa suositeltavimpia lienevät O Rh -negatiiviset punasolut «Huomattavassa verenvuodossa suositeltavin täyttö lienevät ORh-negatiiviset punasolut, mutta kunnollinen tutkimusnäyttö vastasyntyneen elvytyksessä puuttuu.»D.

Elvytyksenjälkeinen hoito

Vastasyntynyt tarvitsee elvytyksen jälkeen seurantaa.

Elvytyskoulutus

Synnytyssairaaloiden tulee vastata säännöllisen elvytyskoulutuksen järjestämisestä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatalogit -alajaoksen asettama työryhmä

Outi Tammela (pj.)

Piia Vuorela

Mari Juuti

Jaana Leipälä

Tiina Kemppainen

Marjo Metsäranta

Sanna Pylkkönen

Liisa Rovamo

Timo Saarela

Ulla Sankilampi

Hanna Soukka

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Elvytys (vastasyntynyt)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko