Takaisin Tulosta

Elvytys (vastasyntynyt)

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit alajaoston ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä
6.5.2022

Käypä hoito -suositus «Elvytys (vastasyntynyt)»1

Mitä uutta suosituksessa?

  • Viivästetty napanuoran sulku parantaa ennustetta.
  • Jäähtymistä tulee ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti.
  • Vastasyntyneen hengitysteitä ei puhdisteta rutiininomaisesti eritteistä ennen ventilaation aloittamista.
  • Jos vastasyntyneen hengitys ei käynnisty, keuhkot avataan ventiloimalla 5 kertaa.
  • Kurkunpäämaskin käyttöä suositellaan, jos maskiventilaatio tai intubaatio ei onnistu.
  • Paineluelvytyksen aikana ventilaatiossa käytetään 100 %:n happea ja ilmatie varmistetaan intuboimalla.
  • Elvytyskoulutukset tulee toteuttaa synnytyssairaaloissa systemaattisen koulutusohjelman mukaisesti.
  • Elvytyskaavio on uusittu.

Elvytykseen varautuminen

  • Kaikissa synnytyssairaaloissa on oltava välitön valmius ja suunnitelma huonokuntoisen vastasyntyneen hoitamiseksi.
  • Synnytyssairaaloiden tulee järjestää henkilökunnalle koulutusta vastasyntyneiden hätätilanteiden varalle systemaattisen koulutusohjelman mukaan «https://www.perinatologinenseura.fi/simulaatiojaos/kansallinen-vastasyntyneiden-hat/»1.
  • Jos elvytystilanteeseen on aikaa valmistautua, tehdään elvytysryhmän työnjako, tarkistetaan ja valmistellaan välineet, suunnitellaan elvytystoimet ja informoidaan vanhempia.

Vastasyntyneen lämpötalous

  • Elvytyksen aikana vältetään sekä hypo- että hypertermiaa. Vastasyntyneen lämpötilan tulee olla 36,5–37,5 °C.
  • Elvytystoimet suoritetaan lämpösäteilijän alla vedottomassa, lämpimässä (23–25 °C) ympäristössä.
    • Raskausviikolla < 32 syntyvä lapsi laitetaan kirkkaaseen polyeteenimuovista tehtyyn pussiin kuivaamatta jättäen kasvot näkyville.
    • Raskausviikolla 32 tai myöhemmin syntynyt lapsi kuivataan, ja lämmönhukka estetään peittein.

Napanuoran sulkeminen

  • Jos vastasyntynyt ei tarvitse välittömiä elvytystoimia, napanuoran sulkua viivästetään vähintään 60 sekunnin ajan.
  • Jos viivästetty napanuoran sulku ei ole mahdollista, napanuora lypsetään raskausviikolla ≥ 28 syntyneillä.

Vastasyntyneen voinnin alkuarvio

  • Elvytystoimien tarve arvioidaan tarkastelemalla jäntevyyttä, hengityksen riittävyyttä ja sykettä. Samalla vastasyntynyttä stimuloidaan ja estetään jäähtyminen.
  • Jos jäntevyys on alentunut, hengitys puuttuu tai on riittämätön tai syke on hidas (< 100/min), elvytystoimet aloitetaan viipymättä.

Ilmateiden ja keuhkojen avaaminen sekä ventilaatio

  • Ks. vastasyntyneen elvytyskaavio «E. Vastasyntyneen elvytyskaavio»1.
  • Avoin ilmatie, keuhkojen avaaminen ja riittävä ventilaatio ovat vastasyntyneen onnistuneen elvytyksen kulmakivet.
    • Jos ventilaatio ei onnistu, muillekaan elvytystoimille ei saada vastetta.
  • Ilmatiet avataan asettamalla pää neutraaliin asentoon ja kohottamalla alaleukaa.
  • Ylähengitysteitä ei puhdisteta imulla, vaikka lapsivesi olisi mekoniumin värjäämää, sillä puhdistaminen viivästyttää ventilaation aloitusta.
  • Mikäli ventilaatio ei onnistu tukkivan eritteen vuoksi, ilmatiet puhdistetaan näkökontrollissa.
  • Jos hengitys on vaikeutunutta mutta säännöllistä, aloitetaan ylipainetuki maskilla (CPAP 5–6 cmH2O).
  • Jos lapsi ei hengitä tai hengitysyritykset ovat vähäisiä, ventiloidaan 5 kertaa maskilla käyttäen 30 cmH2O:n sisäänhengityspainetta ja 2–3 sekunnin sisäänhengitysaikaa (< 32 rv: 25 cmH2O).
  • Ventilaatio aloitetaan huoneilmalla (FiO2 21 %) ja < 32 raskausviikolla 21–30 % lisähappea käyttäen.
  • Tarkkaillaan, nopeutuuko syke ja liikkuuko rintakehä. Tarvittaessa ventilaatio korjataan ja toistetaan 5 sisäänhengitystä, kunnes rintakehä liikkuu.
  • Vastetta seurataan EKG- ja saturaatiomonitoria käyttäen. Viiden minuutin iässä tavoitellaan happisaturaatiota 85 %. Lisähappea säädetään vasteen mukaan välttäen saturaatiota > 95 %.
  • Kurkunpäämaskia voidaan käyttää > 2 000 g (jopa > 1 500 g) painavilla vastasyntyneillä maskiventilaation tai intubaation sijasta, jos nämä eivät onnistu ripeästi.
  • Vastasyntynyttä ventiloidaan 30 kertaa minuutissa.
Kuva 1.

Vastasyntyneen elvytyskaavio

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Paineluelvytys

  • Paineluelvytys aloitetaan, jos syke puuttuu tai pysyy hyvin hitaana (alle 60/min) 30 sekuntia kestäneen tehokkaan ventilaation jälkeen.
  • Kun painelu aloitetaan, lisähapen pitoisuus nostetaan 100 %:iin. Vastasyntynyt intuboidaan viimeistään tässä vaiheessa.
  • Käytetään kahden peukalon painelutekniikkaa ja painelu synkronoidaan ventilaatioon (1 ventilaatio: 3 painallusta, 30 sykliä/minuutti).

Elvytyksessä käytettävät lääkkeet

  • Vastasyntyneen elvytyksessä tarvitaan harvoin lääkkeitä. Tutkimusnäyttö lääkeaineiden tehosta on niukka.
  • Napalaskimo on ensisijainen ja intraosseaaliyhteys vaihtoehtoinen reitti vastasyntyneen elvytyksessä.
  • Jos ilmatie on varmistettu ja tehokkaalle vähintään 30 sekunnin kestoiselle ventilaatio-paineluelvytykselle ei saada vastetta (syke alle 60/min), annetaan «E. Vastasyntyneen elvytyskaavio»1
    • adrenaliinia toistaen 3–5 minuutin välein, jos syke ei nouse yli 60/min
    • nestetäyttö (O Rh -negatiivisia punasoluja tai isotonista suolaliuosta tarvittaessa toistaen), jos taustalla akuutti verenvuoto tai hypovolemia
    • natriumbikarbonaattia, jos elvytykselle ei ole tullut vastetta
    • harkinnan mukaan glukoosibolus hypoglykemiariskin vähentämiseksi.

Elvytyksen lopettaminen

  • Jos sydämen sykettä ei asianmukaisesta elvytyksestä huolimatta ole ollut havaittavissa yli 20 minuuttiin syntymän jälkeen ja hoidettavissa olevat syyt on suljettu pois, elvytyksen lopettamista harkitaan.

Elvytyksen jälkeen

  • Vastasyntynyt tarvitsee elvytyksen jälkeen seurantaa vastasyntyneiden teho-osastolla.
  • Tehdyt elvytystoimet kirjataan huolellisesti sairauskertomukseen elvytyskaavakkeen merkintöihin nojaten.
  • Elvytysryhmälle järjestetään mahdollisuus jälkipuintiin.

Vanhempien huomiointi vastasyntyneen elvytystilanteessa

  • Vanhempien tuesta ja informoinnista elvytyksen aikana ja sen jälkeen tulee huolehtia.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit alajaoston ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä

Ulla Sankilampi (pj.)

Jorma Komulainen

Mikko Hirvonen

Hannele Jokela

Mari Juuti

Panu Kiviranta

Anna-Kaisa Kokkonen

Irmeli Nupponen

Timo Saarela

Hanna Soukka

Outi Tammela