Tulosta

Karies (hallinta)

Käyvän hoidon tiivistelmät
22.9.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Karies (hallinta)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Caries (control)»2.

Mitä uutta päivityksessä?

  • Terveellisen elinympäristön merkitystä korostetaan.
  • Yksilölliseen terveysneuvontaan suositellaan motivoivaa haastattelua.
  • Potilaan oikeutta hyvän omahoidon toteutumiseen korostetaan. Omahoidon toteutuminen on turvattava silloinkin, kun potilas ei itse kykene siitä huolehtimaan.
  • Hampaiden harjausta valvotusti päivähoidossa suositellaan. Suositukseen on lisätty selkeät ohjeet harjauksen toteuttamiseksi päivähoidossa.
  • Fluorihammastahnan käytön ohjeistoa on muutettu siten, että 1000–1100 ppm sisältävää hammastahnaa suositellaan nyt jo alle kolmevuotiaille, mutta vain toisella päivän harjauskerroista.

Esiintyvyys

Karies aiheuttaa hampaisiin eriasteisia kovakudosvaurioita. Suomalaislapsista noin puolelle tulee 12 vuoden ikään mennessä ainakin yksi korjaavaa hoitoa vaativa kariesvaurio. Aikuisväestössä korjaavan hoidon tarvetta todetaan noin joka viidennellä (Terveys 2011); nuorilla aikuisilla jopa joka toisella. Jokaista korjaavaa hoitoa vaativaa vauriota kohden on yleensä useita alkavia vaurioita, jotka olisi mahdollista pysäyttää ennen kuin paikkaushoitoa tarvitaan.

Karieksen hallinta osana jokapäiväistä elämää

Lähes jokainen voi terveellisten elintapojen avulla hallita kariesta ja siten estää hampaidensa reikiintymisen. Terveellisten elintapojen juurruttaminen tulee aloittaa jo varhaislapsuudessa «Päiväkodissa toteutettu ohjattu hampaiden harjaus fluorihammastahnalla ehkäisee ilmeisesti hampaiden reikiintymistä.»B. Niihin kuuluvat hampaiden harjaus kahdesti päivässä «Perusteellinen biofilmin häirinnän opettaminen ja sen harjoittelu sekä kontrollointi ilmeisesti ehkäisevät hampaiden reikiintymistä, kun käytetään fluorihammastahnaa.»B, fluorihammastahnan käyttö «Fluorihammastahnan käyttö vähentää hampaiden reikiintymistä lapsilla ja nuorilla.»A, aterioiden välisen napostelun välttäminen «Epäsäännöllisesti aterioivilla on ilmeisesti enemmän reikiä hampaissaan kuin säännöllisesti aterioivilla.»B, veden käyttäminen janojuomana ja pikkulasten suojaaminen varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta. Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää turvallisessa elinympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja. Elinympäristön terveellisyyden kohentaminen vaatii hallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteistyön järjestäminen on kuntien vastuulla.

Jos kariesvaurioita syntyy, karieksen hallintaan tarvitaan suunterveyden ammattihenkilön apua, johon kuuluvat kariesvaurioiden syntyyn johtaneiden syytekijöiden selvittäminen sekä vaurioiden pysäytyshoidon suunnittelu ja toteutus yhdessä potilaan kanssa.

Kariesvaurioiden pysäyttäminen

Olennainen osa kariesvaurioiden pysäyttämistä on potilaan motivointi elintapojen muutokseen «Motivoiva haastattelu on vaikuttava ohjausmenetelmä, kun tavoitteena on muuttaa terveyskäyttäytymistä.»A. Erityisen tärkeää on, että vauriokohdat saadaan pysymään puhtaina. Vastaanotolla hampaisto puhdistetaan ja vauriokohdat käsitellään fluorivalmisteilla «Hampaiden paikallinen fluorikäsittely ilmeisesti tehostaa reikiintymisen ehkäisyä kouluikäisillä, joilla on korkea hampaiden reikiintymisriski.»B. Lisäksi voidaan suositella ksylitolituotteiden käyttöä «Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien (vähintään 5 g/vrk) käyttö vähentää hampaiden reikiintymistä. Vaikutus on ilmeisesti suurin, jos ksylitolia käytetään hampaiden puhkeamisen aikaan tai sitä ennen.»B. Pysyvien poskihampaiden purupintojen pinnoittaminen on lapsilla ja nuorilla suositeltavaa, jos niissä todetaan alkavia kavitoitumattomia kariesvaurioita «Pinnoitteet ovat tehokkaita ehkäisemään takahampaiden purupintojen kariesvaurioita lapsilla, joilla hampaiden reikiintymisriski on suuri.»A, joita ei ole onnistuttu pysäyttämään paikallisin fluorikäsittelyin ja harjausta tehostamalla. Kariesvaurioiden pysäyttämisen onnistuminen on kliinisesti havaittavissa siitä, ettei aktiivisia kariesvauriota ole eikä reikiintymiselle alttiilla hammaspinnoilla ole pitkään kehittynyttä jäännösplakkia. Mikäli pysäyttäminen ei ota onnistuakseen, omahoidon tukemista tulee tehostaa, kunnes riskitekijät saadaan hallintaan.

Korjaavaan hoitoon joudutaan turvautumaan, jos kariesvaurioiden pysäyttämistoimia ei ole aloitettu riittävän ajoissa tai niissä ei ole onnistuttu. Tällöinkin on tärkeää, että paikkaushoidon ohella pysäytetään myös potilaalla mahdollisesti olevat alkavat kariesvauriot ja luodaan potilaan kanssa yhdessä pohja sille, että hampaiden reikiintyminen saadaan tulevaisuudessa ehkäistyksi osana jokapäiväistä elämää.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Hannu Hausen (puheenjohtaja)

Marja Pöllänen, Käypä hoito -toimittaja

Satu Alaluusua

Vuokko Anttonen

Jorma Jokela

Mirkka Järvinen

Marina Merne-Grafström

Kaisu Pienihäkkinen

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Karies (hallinta)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko