Satunnaistetussa tutkimuksessa «Padberg M, de Bruijn SF, Tavy DL. Neck pain in chr...»1 40 potilasta (Whiplash-associated Disorder, WAD, gradus 1–2) saivat joko botulinumtoksiini A- (100 IU) tai keittosuolainjektiot sokkoutetusti kliinikon arvion mukaan kipeisiin lihaksiin. Päätulosmuuttujana oli 12 viikon seuranta-aikana koettu niskakipu seuraten päivittäin subjektiivista kivun arviota (VAS) ja sekundaarisina muuttujina kipupäivien ja kiputuntien keskimäärä, käytettyjen lääkkeiden määrä, riippumattoman tutkijanarvio tilanteesta ja kaularangan liikkuvuudesta 3 kuukauden kohdalla.
Merkitsevää eroa ei syntynyt minkään käytetyn tulosmuuttujan kohdalla hoito- ja lumeryhmän välille.
Toiseen prospektiiviseen kaksoissokkotutkimukseen «Carroll A, Barnes M, Comiskey C. A prospective ran...»2 satunnaistettiin peräkkäisistä vapaaehtoisista retkahdusvammapotilaista 37 sisäänottokriteerit täyttävää 18–55-vuotiasta potilasta (WAD-gradus 1–2), joilla oli oireita 2 kuukautta vamman jälkeen. Potilaista 20 sai botulinumtoksiini A:ta (250 IU) ja 17 sai keittosuolainjektiot neljään triggerpisteeseen. Tulosmuuttujina seurattiin palpaatioarkuutta, subjektiivista kipua VAS-asteikolla, subjektiivisen toimintakyvyn arviota Vernon–Mior-indeksillä ja kaularangan liikkuvuutta ennen hoitoa sekä 1 ja 3 kuukautta hoidon jälkeen.
Vaikka botulinumryhmän toimintakyky parani merkittävästi Vernon–Mior-indeksillä mitattuna, lumeryhmään nähden ei syntynyt merkitsevää eroa minkään tulosmuuttujan osalta.
Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa oli 20 potilasta, jotka kärsivät whiplash-vamman jälkeisestä myofaskiaaliseksi arvioidusta niskakivusta 2–48 viikkoa vamman jälkeen «Braker C, Yariv S, Adler R ym. The analgesic effec...»3. Seuranta-aika oli 6 kuukautta, ja injektion jälkeen tilannetta arvioitiin 6 seurantakäynnillä, tulosmuuttujina subjektiivinen kipu (VAS) kahdesti päivässä ja käyntihetkellä, arvio viikoittaisesta maksimaalisesta ja keskimääräisestä kivusta, elämänlaatukategoriat (SF-36), kipukynnysmittaus algometrillä, kaularangan liikkuvuusarvio ja tutkijan arvio.
Seurannassa sekä hoito- että lumeryhmän tulosmuuttujat kohenivat, mutta minkään muuttujan suhteen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Koska koheneminen näytti johdonmukaisesti paremmalta hoitoryhmässä, kirjoittajat päättelivät tuloksen viittaavan botulinumhoidon jonkin asteiseen tehoon.
Varhaisemmassa satunnaistetussa, kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Freund BJ, Schwartz M. Treatment of whiplash assoc...»4rekrytoitiin 30 hyväkuntoista, yli 2 vuotta aiemmin (keskimäärin 3,1 vuotta) piiskaniskuvamman liikenneonnettomuudessa saanutta potilasta (ikä 29–75 vuotta, keskiarvo 46 vuotta). Kipu oli kestänyt vähintään 6 kuukautta, ja vaste aiempaan konservatiiviseen hoitoon oli ollut minimaalinen. Hoitoryhmä sai botulinumtoksiini A ruiskeet (yhteensä 100 U) kliinisen tutkimuksen perusteella valittuihin aristavimpiin niskan alueen trigger-pisteisiin. Vastetta mitattiin 2 ja 4 viikon kuluttua kipukokemuksen intensiteetin (VAS), kaularangan liikkuvuusmittauksen (ROM) ja subjektiivisen toimintakykyarvion avulla (Vernon-Mior-indeksi) hoitoryhmässä 14 ja kontrolliryhmässä 12 potilaan kohdalla.
Vaikka hoitoryhmän tulokset saavuttivat tilastollisesti merkitsevästi paremman tason 4 viikon kohdalla (VAS ja ROM), nämä lyhyen seuranta-ajan tulokset eivät pienen otoksen valossa vielä osoita kliinistä hyötyä. Lähtökohtaisesti ryhmät olivat kipuominaisuuksiltaan erilaisia.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentit:
4 potilasmäärältään rajallista satunnaistettua kontrolloitua hoitotutkimusta, joiden tulokset ja tulkinnat ovat keskenään vaihtelevia. Näyttö hoidon tehosta jää parhaimmillaankin vain trenditasoiseksi.