Takaisin

Lasten pistiäisallergia

Näytönastekatsaukset
Jussi Liippo, Kaija Lammintausta ja Leena Koulu
14.8.2019

Näytön aste: B

Suurin osa lasten pistoreaktioista ovat ilmeisesti lieviä, ja uusintapistoreaktiot edellistä lievempiä.

Valentine ym. «Valentine MD, Schuberth KC, Kagey-Sobotka A ym. Th...»1 seurasivat 242 lasta, ikäjakauma 2–16 vuotta, joilla oli ihoon rajoittunut, allergiseksi varmistettu yleisreaktio pistiäisenpistoon liittyen. 68 lasta sai siedätyshoidon, 174 jätettiin hoitamatta.

Seurantajakson aikana siedätysryhmässä 36 lasta oli saanut 1 tai useampia pistoja, yhteensä 84 kpl. 1 lapsista oli saanut yleisreaktion piston yhteydessä. Hoitamattomassa ryhmässä 86 lasta oli saanut 196 pistoa, joista oli seurannut 18 yleisreaktioita. Kuitenkin 16 näistä 18 oli lievempää kuin ensimmäisellä kerralla, 2 oli samanlaista eikä yksikään kokenut reaktiota voimakkaampana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Hauk ym. «Hauk P, Friedl K, Kaufmehl K ym. Subsequent insect...»2 kritisoivat siedätyshoidon valintakriteereitä lapsitutkimuksessa. He altistivat 113 pistiäisallergista lasta (ikä 2–17 vuotta) epäillyn hyönteisen pistoon. Lapset olivat kokeneet laajan paikallisreaktion 16 %:ssa ja yleisreaktion 84 %:ssa pistoja. Hyönteisellä pistokoe tehtiin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla 76 % koki tavanomaisen ja 11 % laajan paikallisreaktion. 13 % koki yleisreaktion. Toinen pistos ohjelmoitiin 2–6 viikkoa ensimmäisestä. Tällöin 78 % koki tavanomaisen ja 5 % laajan paikallisreaktion. 17 % koki yleisreaktion.

Tutkimuksen perusteella todellista hyönteispistokoetta pidettiin parhaana valittaessa potilaita siedätyshoitoon.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Edellisen tutkimuksen pistiäisallergisille lapsille, joilla todettiin molemmissa tai toisessa altistuksessa yleisreaktio, aloitettiin siedätyshoito «Schuetze GE, Forster J, Hauk PJ ym. Bee-venom alle...»3. 4 vuotta myöhemmin tehtiin puhelinhaastattelu. 48/77 lapsesta, joita ei siedätyshoidettu, oli kokenut altistuksen jälkeen ainakin 1 luonnollisen pistiäisen piston. Vain 3 näistä pistiäisallergisista lapsista oli kokenut lievän yleisreaktion.

Tämän tuloksen mukaan todellisen hyönteisenpistokokeen ennustearvo on 93,8 % (95 % luottamusväli: 82,8–98,7 %) ennustettaessa reaktiota uusintapistoon.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Tutkimuksessa «Golden DB, Kagey-Sobotka A, Norman PS ym. Outcomes...»4 1 033 pistiäisallergisesta lapsesta 352 oli saanut siedätyshoidon vuosina 1978–85, ja 50 % heistä vastasi keskimäärin 18 vuotta myöhemmin lähetettyyn pistiäisreaktioita koskevaan kyselyyn. Vastanneista 43 % oli saanut pistoja seurantajakson aikana.

Keskivaikean tai vaikean yleisreaktion oli kokenut 2/64 piston saanutta siedätyshoidettua (3 %) ja 19/111 siedättämätöntä piston saanutta (17 %). Kohtalaisen tai vaikean reaktion jo ennen diagnosointia kokeneista siedättämättä jääneistä 7/22 (32 %) piston saaneista oli kokenut vaikean yleisreaktion ja 2/43 siedätetyistä (2 %). Kukaan 21 seurantavaiheessa piston saaneesta, siedättämättömästä, lievän yleisreaktion saaneesta ei ollut kokenut yleisreaktiota.

Tutkimuksen perusteella vaikean yleisreaktion kokeneet lapset hyötyivät siedätyshoidosta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Yhdysvaltalaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa «Albuhairi S, El Khoury K, Yee C ym. A twenty-two-y...»5 selvitettiin vuosina 1996–2018 pistossiedätettyjen 78 lapsen (5–18 vuotta) allergisen reaktioiden voimakkuutta pistiäisten pistoille ja toisaalta systeemisten reaktioiden esiintyvyyttä siedätyshoidon aikana. Siedätyshoitokäyntien määrä tässä ryhmässä oli 3 564. Valtaosa lapsista (98,7 %) oli herkistynyt ampiaisenmyrkyn allergeeneille (ihopistokoe ja/tai IgE-verikoe). 41,5 % oli herkistynyt myös mehiläisenmyrkylle.

Aineistossa ei ollut yhtään pelkästään mehiläisenmyrkylle herkistynyttä. Suurimmalla osalla (84,3 %) allerginen reaktio pistiäisen pistolle oli ollut keskivaikea tai vaikea ennen siedätyshoidon aloitusta. 75,3 % sai siedätyshoidon yhdistelmävalmisteella. Kaikki yleisoireita saaneet siedätettiin ampiaisenmyrkyllä, ja näistä 71 % siedätettiin myös mehiläisenmyrkyllä. Siedätyshoitopistoksiin liittyvät yleisreaktiot olivat kaikki lieviä, ja niitä esiintyi vain 0,2 % kaikista käynneistä (9 % potilaista). Eri pistiäisille siedätettyjen välillä ei todettu eroa siedätyspistoksiin liittyvien yleisoireiden välillä. Kukaan ei tarvinnut adrenaliinia.

Siedätyshoidon aloitusta edeltävän allergisen reaktion voimakkuus ei korreloitunut siedätyshoitopistosten aikana esiintyneiden yleisoireiden esiintyvyyteen. Miessukupuoleen liittyi kuitenkin tilastollisesti merkittävä suurentunut pistiäisen piston aiheuttaman keskivaikean tai vaikean yleisreaktion riski ennen siedätyshoidon aloitusta. Siedätyshoidon aikana 27 % potilaista sai pistiäisenpiston. Näistä vain yhdelle kehittyi lievä yleisreaktio. Muut olivat oireettomia tai kehittivät vain paikallisreaktion.

Tutkimuksen perusteella pistiäissiedätyshoito lapsilla vaikuttaa olevan turvallista. Siihen liittyvät yleisoireisten reaktiot ovat harvinaisia ja lieviä. Tryptaasitaso tutkittiin tässä aineistossa kuitenkin vain 11 potilaalta (koholla 1 potilaalla). Mehiläisenmyrkylle herkistyneiden suhteellinen osuus oli tässä aineistossa tavanomaista pienempi, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Valentine MD, Schuberth KC, Kagey-Sobotka A ym. The value of immunotherapy with venom in children with allergy to insect stings. N Engl J Med 1990;323:1601-3 «PMID: 2098016»PubMed
  2. Hauk P, Friedl K, Kaufmehl K ym. Subsequent insect stings in children with hypersensitivity to Hymenoptera. J Pediatr 1995;126:185-90 «PMID: 7844663»PubMed
  3. Schuetze GE, Forster J, Hauk PJ ym. Bee-venom allergy in children: long-term predictive value of standardized challenge tests. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:18-23 «PMID: 12000494»PubMed
  4. Golden DB, Kagey-Sobotka A, Norman PS ym. Outcomes of allergy to insect stings in children, with and without venom immunotherapy. N Engl J Med 2004;351:668-74 «PMID: 15306668»PubMed
  5. Albuhairi S, El Khoury K, Yee C ym. A twenty-two-year experience with Hymenoptera venom immunotherapy in a US pediatric tertiary care center 1996-2018. Ann Allergy Asthma Immunol 2018;121:722-728.e1 «PMID: 30102964»PubMed