Takaisin

Verenpaineen lääkehoidon vaikutus verenpaineeseen

Näytönastekatsaukset
Ilkka Kantola
10.9.2020

Näytön aste: A

Kohonneen verenpaineen hoidossa olevat päälääkeaineryhmät alentavat verenpainetta keskimäärin samansuuruisesti.

Lumekontrolloidun satunnaistetun kaksoissokkotutkimuksen «Neaton JD, Grimm RH Jr, Prineas RJ ym. Treatment o...»1 tarkoituksena oli verrata 5 verenpainelääkkeen vaikutuksia henkilöillä (62 % miehiä), joille lääkehoidon lisäksi annettiin ohjeet vähentää suolan käyttöä, välttää runsasta alkoholinkäyttöä ja tarvittaessa laihduttaa. Tutkimukseen osallistui 902 iältään 45–69-vuotiaista lievästi hypertensiivistä henkilöä, joiden diastolinen verenpainetaso oli lääkitsemättömillä 90–99 mmHg ja aiemmin lääkityillä (61 %) ilman lääkitystä 85–99 mmHg. Tutkittavat satunnaistettiin lume- (n = 234), diureetti- (klooritalidoni 15 mg/vrk; n = 136), beetasalpaaja- (asebutololi 400 mg/vrk; n = 132), alfasalpaaja- (doksatsosiini 2 mg/vrk; n = 134), kalsiumkanavan salpaaja - (amlodipiini 5 mg/vrk; n = 131) tai ACE:n estäjä - (enalapriili 5 mg/vrk; n = 131) pohjaiseen verenpaineen lääkehoitoon. Tutkimukset tehtiin alussa ja 3, 6, 12, 18, 24, 36 ja 48 kuukauden kuluttua satunnaistamisesta.

Tulos: Tutkittavien paino aleni vuodessa keskimäärin 5 kg ja oli 4 vuoden kontrollissa keskimäärin 2,6 kg lähtöpainoa pienempi. Natriumin saanti pieneni vuodessa noin 25 % ja oli 4 vuoden kontrollissa noin 10 % lähtötasoa pienempi. Alkoholinkäyttö väheni keskimäärin 1 alkoholiannoksella viikossa. Verenpaine aleni 4 vuoden aikana lumelääkehoidon ryhmässä keskimäärin 9,1/8,6 mmHg.

Kaikki verenpainelääkkeet alensivat systolista ja diastolista verenpainetta samansuuruisesti ja lumelääkitystä enemmän (p < 0,01). Klortalidoni alensi verenpainetta 8,6/2,9 mmHg, asebutololi 7,9/4,5 mmHg, doksatsosiini 5,1/3,1 mmHg, amlodipiini 6,5/3,6 mmHg ja enalapriili 5,6/3,7 mmHg lumelääkitystä enemmän.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Lumekontrolloidun satunnaistetun kaksoissokkotutkimuksen «Materson BJ, Reda DJ, Cushman WC ym. Single-drug t...»2tarkoituksena oli verrata 6 verenpainelääkkeen monoterapian vaikutuksia. Tutkimukseen hyväksyttiin 1 292 yli 21-vuotiasta (keski-ikä 59 vuotta) miestä, joiden lume-washout-jakson aikainen diastolinen verenpainetaso oli 95–109 mmHg ja verenpaineen vaihtelu jakson mittauskertojen välillä 6 mmHg tai pienempi. Tutkittavat satunnaistettiin lume-, hydroklooritiatsidi- (12,5, 25 ja 50 mg/vrk), atenololi- (25, 50, 100 mg/vrk), klonidiini- (0,2, 0,4, 0,6 mg/vrk 2 annokseen jaettuna), kaptopriili- (25, 50 100 mg/vrk 2 annokseen jaettuna), pratsosiini- (4, 10 ja 20 mg/vrk 2 annokseen jaettuna) tai diltiatseemi- (120, 240, 360 mg/vrk 2 annokseen jaettuna) hoitoon. Lääkeannoksia nostettiin asteittain 4–8 viikon pituisen titrausvaiheen aikana tavoitteena diastolinen verenpaineen taso alle 90 mmHg. Diastolisen verenpaineen hoitotavoitteen saavuttaneita seurattiin vähintään 1 vuosi.

Tulos: Tutkimukseen satunnaistetuista 137 (1 0,6 %) keskeytti tutkimuksen titrausvaiheen aikana. Tutkituista 410 (32 %) ei päässyt verenpaineen hoitotavoitteeseen. Seurantavaiheeseen soveltuneista 745 henkilöstä 145 keskeytti tutkimuksen seurantavuoden aikana. Titrausvaiheen lopussa hydroklortiatsidiannos oli keskimäärin 27 mg/vrk, atenololiannos 49 mg/vrk, kaptopriiliannos 59 mg/vrk, klonidiiniannos 0,35 mg/vrk, diltiatseemiannos 246 mg/vrk ja pratsosiiniannos 9,2 mg/vrk. Hydroklortiatsidi alensi verenpainetta 11/5 mmHg, atenololi 8/7 mmHg, kaptopriili 6/5 mmHg, klonidiini 13/7 mmHg, diltiatseemi 10/9 mmHg ja pratsosiini 9/6 mmHg lumelääkitystä enemmän.

Yli 60-vuotiaat valkoihoiset miehet pääsivät lääkevalinnasta riippumatta hoitotavoitteeseen keskimäärin yhtä hyvin (vaihtelu 62–73 %). Alle 60-vuotiaista valkoihoisista miehistä hoitotavoitteen saavutti 32 % diureetti-, 65 % atenololi-, 62 % kaptopriili-, 70 % klonidiini-, 58 % diltiatseemi- ja 69 % pratsosiinihoitoon satunnaistetuista. Tummaihoiset pääsivät hoitotavoitteeseen parhaiten diltiatseemilla (70 % alle ja 85 % yli 60-vuotiaista) ja huonoimmin kaptopriililla (43 % alle ja 27 % yli 60-vuotiaista).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Lumekontrolloidun satunnaistetun kaksoissokkotutkimuksen «Philipp T, Anlauf M, Distler A ym. Randomised, dou...»3tarkoituksena oli verrata 4 verenpainelääkkeen monoterapian vaikutuksia. Tutkimukseen hyväksyttiin 868 iältään 21–70-vuotiasta henkilöä (noin 60 % miehiä), joiden diastolinen painetaso oli 95–120 mmHg lume-washout-jakson aikana. Tutkittavat satunnaistettiin diureetti- (hydroklooritiatsidi 12,5, 25 ja 50 mg/vrk; n = 215), beetasalpaaja- (atenololi 25, 50, 100 mg/vrk; n = 215), kalsiumkanavan salpaaja - (nitrendipiini 10, 20, 40 mg/vrk; n = 218) tai enalapriiliryhmään (5, 10, 20 mg/vrk). Lääkeannoksia nostettiin asteittain 2 viikon välein 8 viikon pituisen titrausvaiheen aikana tavoitteena diastolinen verenpaineen taso alle 90 mmHg. 2 pienintä annosta annosteltiin 1 kerran ja suurinta 2 krt/vrk. Diastolisen verenpaineen hoitotavoitteen saavuttaneita seurattiin 48 viikkoa.

Tulos: 47 henkilöä keskeytti tutkimuksen titrausvaiheen aikana lääkkeiden aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi. Verenpaineen muutoksen suuruutta ei raportoitu. 8 viikossa 440 henkilöä saavutti diastolisen verenpainetavoitteen. Tavoitteen saavutti 44,7 % hydroklortiatsidi-, 63,7 % atenololi-, 44,5 % nitrendipiini- ja 50,0 % enalapriilihoitoon satunnaistetuista. Hoitotavoitteessa oli 48 viikon hoidon jälkeen 35,4 % hydroklooritiatsidi-, 48,0 % atenololi-, 32,9 % nitrendipiini- ja 42,7 % enalapriilihoitoon alun perin satunnaistetuista. Atenololihoitoon satunnaistetut miehet saavuttivat hoitotavoitteen 8 viikossa muihin lääkehoitoihin satunnaistettuja miehiä paremmin (p < 0,001), mutta 48 viikon hoidon jälkeen lääkeryhmäkohtaisia eroja ei todettu. Atenololi- ja enalapriilihoitoon satunnaistetut 54-vuotiaat tai sitä nuoremmat henkilöt saavuttivat hoitotavoitteen 48 viikossa hydroklortiatsidi- tai nitrendipiinihoitoon satunnaistettuja ikätovereitaan paremmin (p < 0,001). Vastaavasti hydroklortiatsidi- tai nitrendipiinihoitoon satunnaistetut yli 54-vuotiaat henkilöt saavuttivat hoitotavoitteen 8 ja 48 viikossa atenololi- ja enalapriilihoitoon satunnaistettuja ikätovereitaan paremmin (p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Meta-analyysi «Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose c...»4, jossa selvitettiin eri verenpainelääkeryhmien, lääkeannosten sekä lääkeyhdistelmien vaikutusta verenpaineen laskuun ja niiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Aineistona oli 354 satunnaistettua lumekontrolloitua kaksoissokkotutkimusta. Lähteinä olivat tietokannat Medline, Cochrane Collaboration ja Web of Science. Tutkimuksien hyväksymiskriteerit olivat kaksoissokko tutkimusasetelma ja päävastemuuttujana verenpaineen muutos verrattuna kiinteään annokseen tiatsidia, beetasalpaajaa, ACE:n estäjää, ATR-salpaajaa tai kalsiumkanavan salpaajaa. Meta-analyysistä suljettiin pois tutkimukset, joissa ei ollut lumeryhmää, alle 2 viikon seuranta-aika, annoksen muutos siten, että ryhmän sisällä potilaat saattoivat saada eri annoksen lääkettä, osaa lumeryhmän potilaista hoidettiin lääkkeellä, tutkittiin vain lääkeyhdistelmien tehoa, ei-satunnaistettua järjestystä hoito- ja lumejaksoilla ("crossover" eli vaihtovuoroiset tutkimukset), suurin osa osallistujista mustaihoisia tai tutkimukseen oli valittu potilaita, joilla oli sydämen vajaatoiminta, akuutti sydäninfarkti tai muu sydän- ja verisuonitauti. Lääkkeiden verenpainetta alentavia vaikutuksia arvioitiin ekvivalenteilla lääkeannoksilla. Tiatsididiureetit alensivat verenpainetta standardiannoksilla 8,8/4,4 mmHg, beetasalpaajat 9,2/6,7 mmHg, ACE:n estäjät 8,5/4,7 mmHg, ATR-salpaajat 10,3/5,7 mmHg ja kalsiumkanavan salpaajat 9,1/5,9 mmHg. Verenpaine aleni puolella standardiannoksella tiatsidiureeteilla 7,4/3,7 mmHg, beetasalpaajilla 7,4/5,6 mmHg, ACE:n estäjillä 6,9/3,7 mmHg, ATR-salpaajilla 7,8/4,5 mmHg ja kalsiumkanavan salpaajilla 5,9/4,4 mmHg.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Neaton JD, Grimm RH Jr, Prineas RJ ym. Treatment of Mild Hypertension Study. Final results. Treatment of Mild Hypertension Study Research Group. JAMA 1993;270:713-24 «PMID: 8336373»PubMed
  2. Materson BJ, Reda DJ, Cushman WC ym. Single-drug therapy for hypertension in men. A comparison of six antihypertensive agents with placebo. The Department of Veterans Affairs Cooperative Study Group on Antihypertensive Agents. N Engl J Med 1993;328:914-21 «PMID: 8446138»PubMed
  3. Philipp T, Anlauf M, Distler A ym. Randomised, double blind, multicentre comparison of hydrochlorothiazide, atenolol, nitrendipine, and enalapril in antihypertensive treatment: results of the HANE study. HANE Trial Research Group. BMJ 1997;315:154-9 «PMID: 9251545»PubMed
  4. Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose combination treatment with blood pressure lowering drugs: analysis of 354 randomised trials. BMJ 2003;326:1427 «PMID: 12829555»PubMed