Pölypunkkiallergian pistossiedätyksen (Alutard) tehoa astman hoitoon tutkittiin satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Blumberga G, Groes L, Haugaard L ym. Steroid-spari...»1, jossa 26 aikuista sai pölypunkkisiedätyshoitoa ja 28 lumesiedätystä 3 vuoden ajan. Inhalaatiosteroidin annoksen edellytettiin vastaavan flutikasonipropionaattia vähintään 500 µg/vrk sisäänottovaiheessa. Keskivaikeaksi astmaksi luokiteltiin ne, joilla inhalaatiosteroidiannos oli 500–1 000 µg/vrk. Tutkimuksessa seurattiin inhalaatiosteroidin annosta, astmaoireita ja PEF-arvoja.
Keskivaikeaa ja vaikeaa astmaa sairastavilla flutikasonin tarve väheni pistossiedätystä saaneiden ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi 2 vuoden hoidon jälkeen (p = 0,03), mutta ero ei ollut merkitsevä 3 vuoden kohdalla, jolloin vähennyksen mediaani oli 82 % aktiivi- ja 42 % vertailuryhmässä (p = 0,17). Keskivaikeaa astmaa sairastaneiden ryhmässä post hoc -analyysissä flutikasonin tarve väheni tilastollisesti merkitsevästi 3 vuoden hoidolla: annoslaskun vähennyksen mediaani oli 90 % aktiivihoidon ja 42 % vertailuryhmässä (p = 0,04). Merkitsevää eroa oireissa tai PEF-arvoissa ryhmien välillä ei todettu.