Kriteereistä riippuen 4,6–80 % potilaista jättää noudattamatta lääkkeiden käytöstä annettuja ohjeita. Kun lääkkeiden käyttöä on tutkittu objektiivisen monitorointimenetelmän avulla, on hoitomyöntyvyys selvästi suurempi ongelma kuin potilailta kysyen saadun tiedon perusteella voisi päätellä. Potilaiden opastuksella voidaan todennäköisesti parantaa hoitomyöntyvyyttä.
Hoitomyöntyvyydestä on julkaistu yksi näyttöön perustuva katsaus «Olthoff CM, Schouten JS, van de Borne BW ym. Nonco...»1. Katsaus perustuu systemaattiseen kirjallisuushakuun, jonka suoritti kaksi tutkijaa toisistaan riippumattomasti. Hakujen perusteella tutkijat perehtyivät 586 julkaisuun. Asetetut kriteerit täytti 34 julkaisua. Katsaus perustuu näiden 34 julkaisun edustamiin 29 tutkimukseen. Tieteellinen näyttö arvioitiin vahvaksi (aste I), merkittäväksi (aste II) ja heikoksi (aste III). Vaikuttavien tekijöiden merkittävyyttä arvioitiin niiden yleisyyden, määritettävyyden ja hoitomyöntyvyyteen vaikuttavuuden perusteella erittäin tärkeiksi (aste A), kohtalaisen tärkeiksi (aste B) tai mahdollisesti merkittäviksi (taso C).
Hoitomyöntyvyyteen vaikuttavat tekijät:
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Hoitomyöntyvyyden tehostamisesta potilaiden opastamisella on julkaistu yksi menetelmällisesti laadukas tutkimus «Norell SE. Improving medication compliance: a rand...»2. Tehostettu opastus vähensi lääkityksen laiminlyöntiä n. 50 %.lla.