Takaisin

Bupropioni vieroituslääkkeenä tupakoinnin lopettamisessa

Näytönastekatsaukset
Annamari Rouhos
5.3.2024

Näytön aste: A

Bupropioni on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa.

Cochrane-katsauksessa «Hajizadeh A, Howes S, Theodoulou A, ym. Antidepres...»1 on arvioitu yhteensä 99 bupropionia koskevaa tutkimusta. Tutkimuksissa on ollut mukana muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia, keuhkoahtaumatautia, syöpätauteja ja erilaisia psykiatrisia sairauksia sairastavia potilaita. Tutkimukset on tehty pääasiassa henkilöillä, jotka ovat tupakoineet vähintään 10 savuketta/vrk. Hoito on kestänyt pääasiassa 7–12 viikkoa. 34 tutkimusta raportoi 6 kuukauden seuranta-ajan ja yli puolet tutkimuksista 12 kuukauden seuranta-ajan.

50 tutkimuksessa, joissa bupropionia verrattiin lumelääkkeeseen tai ei-farmakologiseen hoitoon, bupropioni lisäsi merkittävästi tupakoinnin lopettamista, (N = 18 577, RR 1,60; 95 % luottamusväli 1,49–1,72). Tehoeroa ei todettu minkään yksittäisen nikotiinikorvausvalmisteen ja bupropionin välillä (10 tutkimusta, N = 7 613, RR 1,03, 95 % luottamusväli 0,93–1,13). Bupropionin teho oli heikompi kuin nikotiinilaastarin ja imeskelytabletin yhdistelmän (2 tutkimusta, N = 720, RR 0,74; 95 % luottamusväli 0,55–0,89). Nikotiinikorvaushoidon ja bupropionin yhtäaikaisen käytön ei todettu tehostavan tupakoinnin lopettamisessa onnistumista pelkkään nikotiinikorvaushoitoon verrattuna (15 tutkimusta, N = 4 177, RR 1,17; 95 % luottamusväli 0,95–1,44), joskin näiden tutkimusten potilasaineisto oli tavanomaista haastavampaa (muun muassa skitsofreniaa sairastavia, alkoholiriippuvaisia). Lisäksi tutkimusten välillä oli eroa siinä, mitä nikotiinikorvaushoitovalmisteita käytettiin.

Meta-analyysi «Livingstone-Banks J, Norris E, Hartmann-Boyce J, y...»2 9 tutkimuksesta, jossa bupropionia verrattiin varenikliiniin, osoitti bupropionin varenikliinia heikommaksi (N = 7 564, RR 0,73; 95 % luottamusväli 0,55–0,98). Bupropionin ja varenikliinin yhteiskäytön ei todettu merkittävästi tehostavan tupakoinnin lopettamisessa onnistumista pelkkään varenikliiniin verrattuna (3 tutkimusta, N = 1 057, RR 1,21; 95 % luottamusväli 0,95–1,55). Nortriptyliiniin verrattuna bupropioni todettiin samantehoiseksi (3 tutkimusta, N = 417, RR 1,30; 95 % luottamusväli 0,93–1,82).

Pidempikestoisella (6–12 kuukautta) bupropionihoidolla ei todettu selvää tehoa relapsinestossa (6 tutkimusta, 6 tutkimusta, N = 1 697, RR 1,15; 95 % luottamusväli 0,98–1,85).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Bupropioni on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi myös sydän- ja verisuonisairauksia, keuhkoahtaumatautia sekä psykiatrisia sairauksia sairastavilla tehdyissä tutkimuksissa. Lieviä haittavaikutuksia, kuten ahdistuneisuutta ja unettomuutta, on bupropionia käyttävillä enemmän ja ne johtavat lumelääkettä useammin hoidon keskeyttämiseen. Vakavissa haittavaikutuksissa ei ole todettu merkittävää eroa. Sukupuolen ei ole todettu vaikuttavan bupropionin tehoon.

Kirjallisuutta

  1. Hajizadeh A, Howes S, Theodoulou A, ym. Antidepressants for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2023;5(5):CD000031 «PMID: 37230961»PubMed
  2. Livingstone-Banks J, Norris E, Hartmann-Boyce J, ym. Relapse prevention interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2019;2019(10): «PMID: 31684681»PubMed