Tulosta

Ruokavaliohoidon vaikutus plasman lipideihin

Näytönastekatsaukset
18.12.2017
Eeva Ketola

Näytön aste: A

Ruokavaliohoito pienentää plasman kolesterolin pitoisuutta hyperkolesterolemiassa.

Ruokavaliohoidon tehokkuutta plasman kokonaiskolesterolin pitoisuuden pienentämiseksi selvittäneestä 19 satunnaistetusta ja kontrolloidusta tutkimuksesta on tehty meta-analyysi «Tang JL, Armitage JM, Lancaster T ym. Systematic review of dietary intervention trials to lower blood total cholesterol in free-living subjects. BMJ 1998;316:1213-20 »1. Mittarina oli prosentuaalinen ero kokonaiskolesterolin pitoisuudessa interventio- ja kontrolliryhmien välillä. Mukaan otettiin ne tutkimukset, jotka oli julkaistu ennen vuotta 1996, joissa hoito oli kohdistunut ruokavalion muuttamiseen ja joissa plasman lipoproteiinien pitoisuudet oli mitattu ennen hoitoa ja sen jälkeen. Ruokavaliohoidon toteuttamisesta ei tässä analyysissa kerrottu.

Tutkimuksesta suljettiin pois alle 4 viikon tutkimukset, ne, joissa käytettiin ravintolisiä (kuten erilaisia öljyjä tai margariineja, kasvisteroleja, valkosipulin lisäystä tms.) tai joissa hoitotoimenpiteet olivat monitekijäisiä tai kohdistuivat ensisijaisesti painoon tai verenpaineeseen.

Vähintään 6 kuukautta kestäneissä tutkimuksissa ruokavaliohoito pienensi plasman kolesterolin pitoisuutta keskimäärin 5,3 % (95 luottamusväli 4,7–5,9 %). Näissä tutkimuksissa plasman kolesterolin pitoisuus oli lähtövaiheessa keskimäärin 6,3 mmol/l. Kun sekä lyhyet että pitempikestoiset tutkimukset otettiin mukaan, seerumin kolesterolin pitoisuus pieneni 8,5 % 3 kuukauden kohdalla ja 5,5 % 12 kuukauden kohdalla. Jos tutkimuksen keskeyttäneet henkilöt otettiin huomioon, pienentyminen olisi 4,5 % (95 % luottamusväli 3,9–5,1 %).

American Heart Associationin (AHA) ns. Step II -ruokavaliota (rasvaa < 30 % ravinnon energiamäärästä, tästä < 8 % tyydyttyneitä rasvoja ja monityydyttymättömien rasvahappojen suhde > 1,4, päivittäinen kolesterolin saanti < 200 mg ja sekä tarvittaessa kokonaisenergiamäärän rajoitus) vastaavat ruokavaliot olivat teholtaan samanlaisia kuin kokonaisrasvan määrän vähentämiseen tai monityydyttymättömien rasvojen osuuden lisäämiseen tähtäävät ruokavaliot.

Step II -tyyppiset ruokavaliot olivat hieman tehokkaampia (6,1 vs. 3,0 %:n pienentyminen seerumin kolesterolin pitoisuudessa) kuin Step I -tyyppiset ruokavaliot (rasvaa < 30 % ravinnon energiamäärästä, siitä 8–10 % tyydyttyneitä rasvoja ja monityydyttymättömien rasvahappojen suhde > 1,0, päivittäinen kolesterolin saanti < 300 mg ja tarvittaessa kokonaisenergiamäärän rajoitus).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksessa analysoitiin hyvin, miten hoitojakson pituus ja tutkimuksesta poisjääneiden osuus vaikutti saavutettuihin seerumin kolesterolin pitoisuuksiin. Mitä kauemmin tutkimus kesti, sitä enemmän keskeytyksiä ja sitä huonompi kokonaistulos. Pelkällä ruokavaliolla saavutettiin 3–6 % nettopieneneminen plasman kokonaiskolesterolin pitoisuudessa riippuen ruokavalion laadusta ja hoidon intensiteetistä. Ruokavaliohoidon käytännön onnistumismahdollisuudet ja potilaan motivoituminen elintapahoitoihin täytyy ottaa huomioon tavoiteltaessa optimaalisia kolesterolin pitoisuuksia.

Toisessa meta-analyysissa «Brunner E, White I, Thorogood M ym. Can dietary interventions change diet and cardiovascular risk factors? A meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Public Health 1997;87:1415-22 »2 tutkittiin ruokavaliomuutosten vaikuttavuutta sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin. Analyysiin hyväksyttiin 17 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta, jotka kestivät vähintään 3 kuukautta ja joissa hoidettiin aikuisia. Tutkittavista alle 25 %:lla sai olla sydän- ja verisuonitauti (mukaan lukien lääkityksellä hoidettu kohonnut verenpaine). Analyysiin ei otettu tutkimuksia, joissa käytettiin ravintoainelisiä, joissa ryhmät erosivat muun kuin ruokavalion osalta, joissa ruoka tehtiin valmiiksi tutkittaville tai jos kyseessä oli vaihtovuoroinen tutkimus. Tietokannoista tai löydettyjen raporttien viitteistä löydettiin 877 tutkimusraporttia. Tiivistelmät seulottiin sisäänottokriteerien perusteella ja näin löydettiin 48 tutkimusta tarkempaan käsittelyyn. Lopulliseen meta-analyysiin tuli 17 satunnaistettua tutkimusta. Yksi mitattavista vastemuuttujista oli seerumin kokonaiskolesterolin pitoisuus, jota tarkasteltiin 3, 6, 9 ja 18 kuukauden kohdilla. Tutkimuksissa oli mukana yhteensä 6 893 henkilöä, 51 % naisia. Tuloksia arvioitiin vertaamalla keskimuutoksia hoito- ja kontrolliryhmien välillä. Nämä laskettiin alkuperäistutkimuksen tiedoista.

Kaikki 3 tai 6 kuukautta kestäneet tutkimukset näyttivät suosivan interventiota, mutta vaikutus vaihteli huomattavasti eri tutkimuksissa. Henkilöillä, joilla oli suurin sairastumisvaara, nettovähenemä rasvan saannissa oli 6 % energiansaannista ja plasman kolesterolin nettovähenemä 0,28 mmol/L (95 % luottamusväli 0,42–0,15). Tämä vähäinen muutos oli lähes ennallaan 9 ja 18 kuukauden kohdalla (0,22 mmol/L; luottamusväli 0,39–0,15). Alkuperäisten tutkimusten heterogeenisuus vaikeuttaa kuitenkin tulosten yleistettävyyttä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Dyslipidemiat 1

Kommentti: Näiden katsausten perusteella on ruokavaliomuutoksella odotettavissa 3–6 %:n suuruinen nettomuutos plasman kolesterolin pitoisuuteen. Tämä on yksilötasolla vähäinen, mutta väestötasolla merkityksellinen muutos.

Tuoreemmassa systemoidussa katsauksessa «Studer M, Briel M, Leimenstoll B ym. Effect of different antilipidemic agents and diets on mortality: a systematic review. Arch Intern Med 2005;165:725-30 »3 arvioitiin 17 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (n = 115 310, seuranta-aika 4,2 ± 2,5 vuotta).

Pelkällä ruokavaliohoidolla saavutettiin keskimäärin 10 % lasku plasmankokonaiskolesterolissa, ja se näytti vähentävän kokonaiskuolleisuutta (RR 0,97; 95 % luottamusväli 0,91–1,04), mutta kuolleisuuden osalta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Kirjallisuutta

  1. Tang JL, Armitage JM, Lancaster T ym. Systematic review of dietary intervention trials to lower blood total cholesterol in free-living subjects. BMJ 1998;316:1213-20 «PMID: 9552999»PubMed
  2. Brunner E, White I, Thorogood M ym. Can dietary interventions change diet and cardiovascular risk factors? A meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Public Health 1997;87:1415-22 «PMID: 9314790»PubMed
  3. Studer M, Briel M, Leimenstoll B ym. Effect of different antilipidemic agents and diets on mortality: a systematic review. Arch Intern Med 2005;165:725-30 «PMID: 15824290»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Dyslipidemiat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko