Takaisin

Imettävän äidin eliminaatiodieetin hyöty lapselle

Näytönastekatsaukset
Ursula Schwab
18.8.2014

Näytön aste: B

Imettävän äidin eliminaatiodieetin hyötyä imeväisen ruoka-allergian hoidossa ei ole pystytty osoittamaan luotettavasti. Ruoka-aineiden karsimiseen imettävältä äidiltä tulee suhtautua varauksella.

Atopian preventiosta on tehty tutkimuksia, joissa imettävän äidin ruokavaliota on manipuloitu ajatuksena ehkäistä imeväisen lapsen atopian kehittymistä. Nämä tutkimukset on tehty perheissä, joissa lapsella on ollut lisääntynyt allergisen sairauden riski, koska perheessä jo on allergisia jäseniä.

Systemoituun katsauksessa «Kramer MS, Kakuma R. Maternal dietary antigen avoi...»1, katsottiin ruokavalion antigeenien välttämisen vaikutusta raskauden ja imetyksen aikana lapsen atopiariskiin tai atopian hoitoon. Katsaukseen hyväksyttiin viisi tutkimusta, joissa oli yhteensä 952 äitiä. Näistä tutkimuksista kahdessa (523 äitiä) oli tutkittu imetyksen aikaisen välttämisruokavalion vaikutusta.

Välttämisruokavalio ei vähentänyt atooppista ekseemaa ensimmäisen 18 elinkuukauden aikana.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Lontoolaissairaalassa tutkittiin «Cant AJ, Bailes JA, Marsden RA ym. Effect of mater...»2 37 atooppista ekseemaa sairastavaa vauvaa (ikä 6 viikkoa – 6 kuukautta), jotka olivat edelleen rintaruokinnalla. Lapsille suoritettiin ihopistokoe kananmunalla, maidolla, suklaalla, turskalla, pähkinäseoksella ja vehnällä. Lapsen mahdollista ruoka-allergiaa ei selvitetty altistuskokeella.

Julkaisu käsitti kaksi tutkimusta. Ensimmäinen tutkimus kesti 12 viikkoa. Kahdeksan ensimmäisen viikon aikana äiti vältti maitoa, kananmunaa, suklaata, vehnää, pähkinöitä, kalaa, naudanlihaa, kanaa, sitrushedelmiä, väriaineita ja säilöntäaineita. Tämän eliminaatiodieetin aikana äidit söivät satunnaistetusti ja sokkoutetusti 4 viikon jaksoissa joko maitoa ja kananmunaa tai soijaa sisältävää pulveria. Näiden 8 viikon jälkeen äidit palasivat tavanomaiseen ruokavalioon, ja lapsia seurattiin vielä 4 viikkoa. Lapsen atooppisen ekseeman laajuutta ja vaikeutta seurattiin ja ne pisteytettiin. Mikäli lapsi käytti kortisonivoidetta, sen käyttö kirjattiin. 19 äitiä osallistui tähän tutkimukseen, joista 17 suoritti sen loppuun. Lapsista 8 oli ihokoepositiivisia jollekin ruualle (7 kananmunalle, 6 maidolle).

Eliminaatiodieetin aikana lapsen ekseeman vaikeusaste lieveni 46 %:lla lapsista merkitsevästi (p < 0,01) riippumatta siitä, käyttikö imettävä äiti maito-kananmunapulveria vai soijapulveria. Steroidivoiteen käytössä ei ollut eroa ryhmien välillä.

Toiseen tutkimukseen osallistui 18 äitiä vauvoineen. Lapsista 7 oli ihopistokokeessa positiivisia kananmunalle, 6 maidolle. Tutkimusjakson alussa äidit käyttivät 2 viikon ajan päivittäin noin 5 dl maitoa ja viikossa 3 kananmunaa. Sen jälkeen äidit välttivät maitoa ja kananmunaa 2 viikon ajan, ja palasivat sen jälkeen tavanomaiseen ruokavalioon. Ne äiti-lapsiparit, joissa lapsen ihottuma lievittyi eliminaation aikana > 20 % ja paheni tavanomaisen ruokavalion aikana > 20 %, kutsuttiin kaksoissokkotutkimukseen, joka oli samanlainen kuin ensimmäisessä tutkimuksessa, mutta jossa soijan sijasta käytettiin lumejakson aikana perunatärkkelystä. Kummankin jakson kesto oli 2 viikkoa.

Eliminaatiodieetin aikana ihottuman vaikeusaste ja laajuus helpottuivat merkitsevästi (p < 0,001 ja p < 0,01), mutta kun äiti palasi tavanomiaseen ruokavalioon, ei ihottuman vaikeusasteessa tai laajuudessa todettu pahenemista, vaan ne pysyivät ennallaan. Vain 2 lasta täytti kriteerit kaksoissokkoaltistukseen vaadittavasta ihottuman lievittymisestä eliminaatiojakson aikana ja pahenemisesta tavanomaisella ruokavaliolla. Toinen heistä osallistui kaksoissokkotutkimukseen, jossa hänen ihottumansa paheni maito-kananmunajakson aikana ja lievittyi lumejakson aikana. Ihon pistokokeen tulos ei ennustanut, kenellä lapsista iho-oireet eliminaatiodieetin aikana lievittyivät.

Tutkijat totesivat, että iho-oireet usein helpottuvat imeväisellä riippumatta äidin ruokavaliosta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Australialainen tutkijaryhmä selvitti «Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal...»3 kananmunan proteiinin (ovalbumiini) kulkeutumista rintamaitoon ja samalla äidin syömän kananmunan vaikutusta atooppista ekseemaa sairastavan lapsen ekseemaoireisiin. Tutkimukseen rekrytoitiin 37 äiti-lapsiparia. Kriteerinä oli lapsen atooppinen ekseema ja ihokoepositiivisuus kananmunalle. Näistä tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin 5 lasta, jotka ihopistokokeessa reagoivat kananmunan lisäksi vehnälle. Äidit (32) satunnaistettiin sokkoutetulle dieetille, jossa äiti söi päivittäin muffinssin, jossa joko oli 1 kananmunan verran kananmunan proteiinia tai joka oli kananmunaton muuten samanlainen muffinssi (lume). Muffinssit sisälsivät lisäksi vehnää ja soijaa, jonka vuoksi edellä mainitut vehnälle ihopositiiviset suljettiin pois tutkimuksesta. Kolme viikkoa kestäneen tutkimuksen ajan äiti ja lapsi välttivät kananmunaa (lukuun ottamatta sokkoutetusti annettua kananmunaa muffinsseissa) sekä niitä ruokia, joiden epäiltiin aiheuttavan äidille tai lapselle oireita (16 äiti-lapsiparia vältti maitoa, 13 maapähkinää ja 8 cashew-pähkinää).

Kumpaankin ryhmään satunnaistettiin 16 äiti-lapsiparia. Kananmunaryhmässä 2 paria jätti tutkimuksen kesken imetyksen keskeytymisen takia. Ovalbumiinipitoisuutta seurattiin äitien rintamaidossa viikon välein. Kananmunaryhmässä ovalbumiinia todettiin 57–75 %:lla äideistä (maksimikonsentraatio 4 ng/ml), kontrolliryhmässä vain 1:llä 16:sta (maksimikonsentraatio 0,68 ng/ml). Kummassakin ryhmässä lasten SCORAD-indeksit pienenivät 3 viikon aikana merkitsevästi. Ryhmien välillä ei ollut eroa. Myöskään lasten ekseema elämänlaatuindekseissä (IDQOL) ei ollut eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvalloissa toteutetussa prospektiivisessa tutkimuksessa «Järvinen KM, Westfall JE, Seppo MS ym. Role of mat...»4 tutkittiin äidin imetyksen aikaisen maitoeliminaation vaikutusta lehmänmaitospesifisten IgG-, IgA- ja IgE-vasta-aineiden kehittymiseen ja kliiniseen ruoka-allergiaan. Tutkimuksessa seurattiin 145 äiti-lapsiparia. Tutkimukseen rekrytoitiin lapsia, joilla oli lisääntynyt riski sekä lapsia, joilla oli matala riski ruoka-allergiaan. Lisääntyneen riskin ryhmään lapsi luokiteltiin, mikäli hänellä oli ruoka-allerginen sisarus. Matalan riskin lapsilla oli puolestaan vain ei-atooppisia ensimmäisen asteen sukulaisia.

Äitien seerumi- ja rintamaitonäytteistä määritettiin kaseiini ja beetalaktoglobuliinispesifinen (BLG) IgA ja IgG. Lasten seeruminäytteistä määritettiin näiden lisäksi BLG-spesifinen IgE. Sekä äitien että lasten ruokavaliota selvitettiin lääkärin ja ravitsemusterapeutin vastaanotoilla sekä ruokapäiväkirjalla. Kaikkiaan 37 äitiä aloitti tiukan lehmänmaitoeliminaation ensimmäisen 3 kuukauden aikana, 21 heistä profylaktisesti sisaruksen ruoka-allergiahistorian vuoksi ja 16 lapsen oireiden vuoksi (lievä atooppinen ekseema, GI-oireet, toistuva oksentelu tai regurgitaatio). Lehmänmaitoallergiadiagnoosi perustui altistuskokeeseen.

Äideillä, jotka olivat lehmänmaitoeliminaatiolla, oli matalammat kaseiini- ja BLG-spesifiset IgA-pitoisuudet rintamaidossa kuin äideillä, jotka eivät rajoittaneet lehmänmaidon käyttöä. Näiden äitien lapsilla oli matalammat seerumin kaseiini- ja BLG-spesifiset IgG1- ja IgG4-pitoisuudet kuin lehmänmaitoa käyttävien äitien lapsilla. Lisäksi näiden lasten BLG-spesifinen IgA-pitoisuus oli harvemmin määritettävissä kuin lehmänmaitoa käyttävien äitien lapsilla. Matalammat lehmänmaitospesifiset IgG4- ja IgA-pitoisuudet olivat puolestaan yhteydessä lapsen lehmänmaitoallergiaan.

Tutkimuksessa todettiin, että lehmänmaidon välttäminen oli yhteydessä matalampaan limakalvospesifisen IgA:n pitoisuuteen ja lehmänmaitoallergian kehittymiseen imeväisillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Kramer MS, Kakuma R. Maternal dietary antigen avoidance during pregnancy or lactation, or both, for preventing or treating atopic disease in the child. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD000133 «PMID: 22972039»PubMed
  2. Cant AJ, Bailes JA, Marsden RA ym. Effect of maternal dietary exclusion on breast fed infants with eczema: two controlled studies. Br Med J (Clin Res Ed) 1986;293:231-3 «PMID: 3089466»PubMed
  3. Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal egg consumption on breast milk ovalbumin concentration. Clin Exp Allergy 2008;38:1186-91 «PMID: 18498416»PubMed
  4. Järvinen KM, Westfall JE, Seppo MS ym. Role of maternal elimination diets and human milk IgA in the development of cow's milk allergy in the infants. Clin Exp Allergy 2014;44:69-78 «PMID: 24164317»PubMed