Takaisin

Ruoka-ainealtistuksessa oireita aiheuttava annos

Näytönastekatsaukset
Tuomas Jartti
13.8.2014

Näytön aste: B

Ruoka-ainealtistuksessa oireita aiheuttava annos vaihtelee eri ruoka-aineiden välillä voimakkaasti. Ihotestin paukamakoko tai allergeenispesifin IgE:n määrä eivät ennusta luotettavasti reagointiherkkyyttä altistuksessa.

Esimerkiksi maitoallergisista lapsista objektiivisia oireita voi herkimmillä potilailla tulla pisarasta (1 mg maitoproteiinia), mutta tyypillinen oireita aiheuttava annos on yli 2 ml (50 mg maitoproteiinia). Maapähkinästä herkimmät saavat oireita jo 100 µg:sta (1/2 000 osa pähkinää), mutta suurimmalla osalla oireet syntyvät vasta milligrammojen tasolla.

Bock ja Atkins raportoivat vuonna 1990 «Bock SA, Atkins FM. Patterns of food hypersensitiv...»116 vuoden aikana suoritetusta 1 014 kaksoissokkoaltistuskokeesta 480 lapsella (Denver, Colorado). 39 % altistuskokeista oli positiivisia. Potilaiden ikä vaihteli 3 kuukaudesta 19 vuoteen.

Positiivisen reaktion aiheuttanut annos vaihteli 20 mg:sta 10 grammaan kuivattua ruoka-ainetta. Positiivisia reaktioita (n) aiheuttivat eniten kananmuna (62), maapähkinä (59), maito (57), muut pähkinät (25), soija (15), kala (8) ja vehnä (6). 12 potilasta, joilla altistuskoe oli negatiivinen, sai myöhemmin suoritetussa avoimessa altistuskokeessa oireita. Nämä liittyivät ilmeisesti avoimessa altistuksessa suoraan iho- tai limakalvokontaktiin tai suurempaan altistusannokseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Hourihane ym. tutkivat «Hourihane JO'B, Kilburn SA, Nordlee JA ym. An eval...»2vuonna 1997 kaksoissokkoaltistuksella Southamptonissa Englannissa, kuinka pienille määrille pähkinän proteiinia 14 pähkinälle voimakkaasti allergista aikuista reagoivat. Altistus suoritettiin pähkinäjauholla, jonka proteiinipitoisuus oli 46 %. Altistus suoritettiin seuraavilla annoksilla: 10, 20, 50, 100, 250 ja 500 µg ja 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 mg proteiinia, ellei oireita sitä ennen ilmaantunut.

Pienin annos, jolle todettiin positiivinen altistuskoetulos, oli 2 mg proteiinia. Muutamat potilaat saivat subjektiivisia oireita jo pienemmästäkin (100 µg) annoksesta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Sicherer, Morrow ja Sampson selvittivät «Sicherer SH, Morrow EH, Sampson HA. Dose-response ...»3 vuonna 2000 retrospektiivisesti, kuinka suuret annokset olivat aiheuttaneet positiivisen altistuskoereaktion 196 atooppista ekseemaa sairastavalla ruoka-allergisella lapsella. Altistuskokeet aloitettiin 0,4–0,5 g annoksesta ja annosta nostettiin vähitellen 2,5 g:aan, ellei oireita ilmaantunut. Samana päivänä suoritettiin yksi verum- ja yksi lumealtistus.

Ensimmäinen annos aiheutti positiivisen reaktion 55 %:lla maitoaltistuksessa, 49 %:lla kananmuna-altistuksessa, 25 %:lla vehnäaltistuksessa, 26 %:lla pähkinäaltistuksista ja 17 %:lla kala-altistuksista. Osa maito- ja kananmuna-allergisista potilaista reagoi jo 100 mg:n annokseen. Oireita aiheuttaneen annoksen ja ihotestipaukamakoon välillä ei ollut merkittävää negatiivista korrelaatiota (eri allergeeneilla -0,22–0,25), ei myöskään annoksen ja RAST-tuloksen välillä (-0,4 – -0,03). Tutkimus on tehty tertiäärisairaalassa (Mt. Sinai Hospital, New York), johon kertyy paljon vaikeaa ruoka-allergiaa sairastavia potilaita.

Aineiston perusteella tutkijat suosittelevat, että tutkittaisiin, pitäisikö altistus aloittaa pienemmistä (≤ 100 mg) annoksista. Ihotestin paukamakoko tai RAST-tulos eivät luotettavasti ennusta, kuinka pieneen ruokamäärään potilas reagoi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Osterballe ja Bindslev-Jensen selvittivät «Osterballe M, Bindslev-Jensen C. Threshold levels ...»4 vuonna 2003, voidaanko kananmunan IgE-määrityksellä arvioida kynnysarvoa positiiviselle altistukselle. 56 lasta tutkittiin Odensessa Tanskassa.

Diagnostinen kananmunan IgE:n taso positiiviselle altistukselle oli 10,8 U/ml (Magic Lite) tai 1,5 kU/l (CAP). Yksittäisten potilaiden kohdalla spesifi IgE-taso ei korreloinut positiivisen altistuksen kanssa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Flinterman ym. selvittivät «Flinterman AE, Pasmans SG, Hoekstra MO ym. Determi...»5 vuonna 2006 oireita aiheuttavaa maapähkinäannosta 27 lapsella Utrechtissa Alankomaissa. Lapset tutkittiin kyselylomakkeella, ihopistokokeella, allergeenispesifisellä IgE-määrityksellä ja kaksoissokkomaapähkinäaltistuksella (9 annosta, 10 µg – 3 g per annos).

81 % lapsista altistus oli positiivinen. Subjektiivisia oireita alkoi esiintyä 10 mg annoksesta ylöspäin ja objektiivisia 100 mg annoksesta ylöspäin. Vakavia oireita esiintyi vain isoilla annoksilla. Alle 2 mg annoksilla ei esiintynyt oireita.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ballmer-Weber ym. selvittivät «Ballmer-Weber BK, Holzhauser T, Scibilia J ym. Cli...»6 vuonna 2007 kynnysarvoa positiiviselle kaksoissokkoutetulle soija-altistukselle 11 potilaalla Zürichissä Sveitsissä (iän vaihteluväli 1–69 vuotta). Kumulatiiviset kynnysarvot vaihtelivat 10 mg – 50 g välillä subjektiivisille oireille ja 454 mg – 50 g välillä objektiivisille oireille.

Allergeenispesifi IgE-reaktiivisuus vaihteli voimakkaasti eikä korreloinut oireiden vaikeuteen. Tutkijat arvioivat, että 1 % soija-allergisista potilaista reagoivat subjektiivisesti 0,21 mg:aan ja objektiivisesti 37,2 mg:aan soijaa. Soija-allergian diagnostiikka on hyvin kompleksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Eller ym. selvittivät «Eller E, Hansen TK, Bindslev-Jensen C. Clinical th...»7 vuonna 2012 kynnysarvoja positiivisille kananmuna-, maito-, maapähkinä- ja hasselpähkinäaltistuksille. Tutkijat suorittivat 781 altistusta 487 potilaalla Odensessa Tanskassa (iän vaihteluväli 0,5–73,5 vuotta).

Näistä altistuksista 405 oli positiivisia objektiivisin oirein. Kynnysarvot 10 % oireita saaville oli 42,9 mg (95 % luottamusväli 24–76,8) kananmunalle, 133,8 mg (95,9–186,6) hasselpähkinälle, 106,5 mg (59,7–190,6) paahdetulle maapähkinälle ja 2,9 ml (1,5–5,4) maidolle. Oireet olivat aikuisilla vakavammat kuin lapsilla. Kynnysarvot eri ruoka-aineille eivät olleet verrannollisia, vaikka tulokset adjustoitiin proteiinimäärään. Iällä oli suurempi merkitys kuin matalalla kynnysarvolla voimakkaan reaktion syntyyn. Maapähkinöihin liittyi voimakkaammat reaktiot kuin muihin tutkittuihin ruoka-aineisiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Niggemann ym. selvittivät «Niggemann B, Lange L, Finger A ym. Accurate oral f...»8 vuonna 2012 prospektiivisesti 490:llä avoimella tai kaksoissokkoutetulla oraalisella altistuksella kuudella tavallisella ruoka-aineella, saadaanko positiivisia reaktioita altistusta jatkettaessa vielä seuraavana päivänä (Berliini, Saksa). Ensimmäisenä päivänä annettiin 7 semilog nousevin annoksin 30 minuutin välein. Toisena päivänä annettiin vielä kahdeksas kumulatiivinen annos. Altistus todettiin positiiviseksi heti, kun objektiivisia kliinisiä löydöksiä havaittiin.

Kaikkiaan 59 % altistuksista oli positiivia: näistä 87 % ensimmäisenä päivänä ja 13 % toisena päivänä. Tulosten mukaan kohtalainen osa valvottuja altistuksia voi jäädä vääriksi negatiivisiksi ensimmäisenä päivänä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Bock SA, Atkins FM. Patterns of food hypersensitivity during sixteen years of double-blind, placebo-controlled food challenges. J Pediatr 1990;117:561-7 «PMID: 2213379»PubMed
  2. Hourihane JO'B, Kilburn SA, Nordlee JA ym. An evaluation of the sensitivity of subjects with peanut allergy to very low doses of peanut protein: a randomized, double-blind, placebo-controlled food challenge study. J Allergy Clin Immunol 1997;100:596-600 «PMID: 9389287»PubMed
  3. Sicherer SH, Morrow EH, Sampson HA. Dose-response in double-blind, placebo-controlled oral food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105:582-6 «PMID: 10719311»PubMed
  4. Osterballe M, Bindslev-Jensen C. Threshold levels in food challenge and specific IgE in patients with egg allergy: is there a relationship? J Allergy Clin Immunol 2003;112:196-201 «PMID: 12847499»PubMed
  5. Flinterman AE, Pasmans SG, Hoekstra MO ym. Determination of no-observed-adverse-effect levels and eliciting doses in a representative group of peanut-sensitized children. J Allergy Clin Immunol 2006;117:448-54 «PMID: 16461147»PubMed
  6. Ballmer-Weber BK, Holzhauser T, Scibilia J ym. Clinical characteristics of soybean allergy in Europe: a double-blind, placebo-controlled food challenge study. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1489-96 «PMID: 17379287»PubMed
  7. Eller E, Hansen TK, Bindslev-Jensen C. Clinical thresholds to egg, hazelnut, milk and peanut: results from a single-center study using standardized challenges. Ann Allergy Asthma Immunol 2012;108:332-6 «PMID: 22541404»PubMed
  8. Niggemann B, Lange L, Finger A ym. Accurate oral food challenge requires a cumulative dose on a subsequent day. J Allergy Clin Immunol 2012;130:261-3 «PMID: 22552112»PubMed