Takaisin

Alkoholiongelmaisen potilaan masentuneisuuden hoito kognitiivisella käyttäytymisterapialla

Näytönastekatsaukset
Helena Vorma
4.9.2015

Näytön aste: B

Kognitiivinen käyttäytymisterapia yksin tai yhdistettynä motivoivaan haastatteluun ilmeisesti vähentää samanaikaisen alkoholiongelman ja masennuksen hoidossa masennusoireita ja alkoholinkäyttöä.

Meta-analyysissa «Riper H, Andersson G, Hunter SB ym. Treatment of c...»1 oli tarkastelussa vuosilta 1997–2013 yhteensä 12 tutkimusta (15 vertailua, n=1721), jotka kohdistuivat kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan ja motivoivaan haastatteluun (CBT/MI) samanaikaisen kliinisen tai subkliinisen alkoholihäiriön ja vakavan masennustilan tai masennusoireiston hoidossa pelkkään tavanomaiseen hoitoon tai muuhun psykologiseen hoitoon verrattuna.

Tutkimuksista 9 oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja 3 ainoastaan kontrolloituja tutkimuksia. Satunnaistamattomissa tutkimuksissa potilas, terapeutti tai tutkija ei voinut vaikuttaa allokaatioon. Kolmessa tutkimuksessa depression ja alkoholiongelman arviointi perustui diagnostiseen haastatteluun, muissa itsearviointilomakkeiden pisteytyksiin. 10 vertailussa oli integroitu CBT/MI-hoito, 4 vertailussa depression CBT-hoito ja yhdessä alkoholiongelman CBT-hoito. Yleensä molemmat ryhmät saivat lisäksi tavanomaista hoitoa, johon kuului neuvonta ja mahdollinen lääkehoito.

Menetelmänä oli systemaattinen haku -, PsycINFO-, Embase- ja Cochrane Central Register of Controlled Trials-tietokannoista. Lisäksi tutkimuksia etsittiin hakujen kautta löytyneiden tutkimusten lähdeviitteistä. Meta-analyysissä arvioitiin myös mahdollista julkaisuharhaa.

Meta-analyysin perusteella CBT/MI vähensi tavanomaista hoitoa tehokkaammin masennusoireita (effect size 0,27, 95 % luottamusväli 0,13–0,41, NNT kliinisesti merkittävää paranemista ajatellen (number needed to treat) = 6,58) ja alkoholin käyttöä (Effect size 0,17, 95 % luottamusväli 0,07–0,28, NNT = 10,42).

Alaryhmäanalyysissä, jossa mukaan otettiin ainoastaan satunnaistetut tutkimukset, tulokset olivat lähes samat (masennusoireiden vähenemisen osalta effect size 0,23, 95 % luottamusväli 0,07–0,39, NNT = 7,69 ja alkoholinkäytön vähenemisen osalta effect size 0,15, 95 % luottamusväli 0,03–0,28, NNT = 11,90).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Riper H, Andersson G, Hunter SB ym. Treatment of comorbid alcohol use disorders and depression with cognitive-behavioural therapy and motivational interviewing: a meta-analysis. Addiction 2014;109:394-406 «PMID: 24304463»PubMed