Takaisin

Epileptisen kohtauksen pitkittyminen

Näytönastekatsaukset
Reetta Kälviäinen
20.6.2015

Näytön aste: C

Epileptisen kohtauksen kestettyä yli 5 minuuttia riski status epilepticuksen kehittymiseen lienee merkittävä.

Yhdysvalloissa tehdyssä vuodet 1983–1992 kattavassa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Shinnar S, Berg AT, Moshe SL ym. How long do new-o...»1 selvitettiin ensimmäisen kuumeettoman, provosoimattoman sairaalahoitoa vaatineen epileptisen kohtauksen kestoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä systemaattisen sairauskertomus- ja ambulanssiasiakirjojen läpikäymisen ja potilaiden ja omaisten haastattelun ja seurannan avulla. Yhteensä 407:n 1 kuukauden – 19 vuoden ikäisen peräkkäisen tutkittavan potilaan sairaala-aineistosta selvitettiin kohtausten kesto. Kohtauksista 50 % kesti yli 5 minuuttia, 29 % yli 10 minuuttia, 16 % yli 20 minuuttia ja 12 % yli 30 minuuttia. Raakatiedon avulla tehdyn mallin perusteella voitiin todeta, että lapsipäivystyspotilaat voidaan jakaa kahteen ryhmään: valtaosalla (76 %) kohtauksen keskimääräinen kesto on 3,6 minuuttia ja lopuilla (24 %) kohtaus kestää keskimäärin 31 minuuttia eli kyseessä oli pitkittynyt kohtaus tai status epilepticus.

Jos kohtaus kestää yli 7 minuuttia, potilaalla on 95 % riski kuulua pitkittyneiden kohtausten ryhmään. Riski kohtauksen pitkittymiseen alkaa kasvaa kohtauksen kestettyä 5 minuuttia ja saavuttaa maksiminsa kohtauksen kestettyä 15 minuuttia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Kyseessä oli valikoitumaton sairaala-aineisto, joka ei ollut väestöpohjainen. Päivystyksenä sairaalan tuotujen potilaiden aineisto oli valikoitunut pitkittyneiden kohtausten suuntaan. Tutkimuksessa tuodaan esille kuitenkin hyvin ero tavallisen ja pitkittyneen kohtauksen välillä.

Suomessa tehdyssä vuodet 1993–1999 kattavassa väestöpohjaisessa (Pirkanmaa, N = 84 000 alle 16-vuotiasta) retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa «Metsäranta P, Koivikko M, Peltola J ym. Outcome af...»2 selvitettiin sairaalahoitoa vaatineen yli 5 minuuttia kestäneen tajuttomuuskouristuskohtauksen ennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä systemaattisen sairauskertomus- ja ambulanssiasiakirjojen läpikäymisen ja keskimäärin 2 vuotta jatkuneen seurannan avulla. Yhteensä 186 lasta (94 poikaa, 92 tyttöä, ikä 1 kk – 15 vuotta 4 kk) osallistui tutkimukseen ja sai yhteensä 279 kohtausta. Kohtausten keskimääräinen kesto oli 42,5 minuuttia (keskihajonta 46,1 minuuttia).

Kohtauksista 27/279 (10 %) loppui itsestään ilman lääkitystä. Kohtauksista 119/279 (43 %) loppui kestettyään 5–29 minuuttia ja 160/279 (57 %, 95 % luottamusväli 52–63 %) pitkittyi yli 30 minuutin kestoiseksi status epilepticukseksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Luottamusväli on laskettu annettujen lukujen perusteella.

Kirjallisuutta

  1. Shinnar S, Berg AT, Moshe SL ym. How long do new-onset seizures in children last? Ann Neurol 2001;49:659-64 «PMID: 11357957»PubMed
  2. Metsäranta P, Koivikko M, Peltola J ym. Outcome after prolonged convulsive seizures in 186 children: low morbidity, no mortality. Dev Med Child Neurol 2004;46:4-8 «PMID: 14974641»PubMed