Takaisin

Laaja kuvakenttä ja verkkokalvon uudissuonimuutokset

Näytönastekatsaukset
Gunvor von Wendt
20.8.2014

Näytön aste: B

Kiinteässä kuvauspisteessä on hyvä pyrkiä mahdollisimman laajaan kuvakenttään, jolloin verkkokalvon uudissuonet löytyvät varmemmin.

Suomalaisessa retrospektiivisessa tutkimuksessa «von Wendt G, Heikkilä K, Summanen P. Detection of ...»1 selvitettiin, miten verkkokalvolla esiintyvät uudissuonimuutokset (NVE) olivat todettavissa eri 45º valokuvauskenttien sekä niiden yhdistelmien kattamasta verkkokalvoalueesta. Tuloksia verrattiin 1–2 60º kentän löydökseen.

Tutkimusaineistoa varten käytiin läpi vuosina 1997–99 Helsingin terveysviraston silmänpohjavalokuvausyksikössä kuvatut diabetespotilaat. Kaikkiaan tuona ajanjaksona rekisteröitiin 7 503 valokuvauskäyntiä. Näistä potilaista kaikkiaan 72 potilasta ohjattiin jatkohoitoon uudissuonimuotoisen retinopatian vuoksi, ja näistä 59 hyväksyttiin tutkimusaineistoksi. 14 potilasta jätettiin pois; 3:lla NVE:t esiintyivät 60º standardivertailukenttien ulkopuolella, 5 uudissuonia oli havaittavissa vain näköhermon nystyrässä, 2 kenttäprojektiot eivät olleet hyväksyttävissä, 2 oli inaktiivisia laserhoidon jälkeisiä uudissuonia, 1 preretinaalivuoto esti näkyvyyden ja 1 oli haaralaskimotukoksesta aiheutunut NVE. Tilastollista eroa tutkimukseen hyväksyttyjen ja poisjätettyjen potilaiden välillä ei ollut. Valokuva-aineistona käytettiin 60º kahden kentän (makula ja näköhermon nysty), punavapaita, mustavalkokuvia, jotka olivat seulontastandardi. Näiden päälle asetettiin läpinäkyvä kalvo, johon oli merkitty 45º kenttäraja ja katsottiin, miten moni NVE jäi yhden tai kahden 45º kentän ulkopuolelle.

Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että yhdestä 45 º makulaan keskitetystä kentästä oli todettavissa 53 % (95 % luottamusväli 43–63) ja kahdesta 45º kentästä 77 % (95 % luottamusväli 69–85) niistä NVE:stä, jotka oli havaittavissa kahdesta 60º standardikentissä. Näin ollen noin neljännes uudissuonista jäi kahden 45º kentän, joka on tavallinen seulontarutiini, ulkopuolelle.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Eteläafrikkalaisessa tutkimuksessa «Joannou J, Kalk WJ, Mahomed I ym. Screening for di...»2 valittiin 454 seulonta- tai seurantavalokuvatusta silmästä 122 silmää, jotka edustivat eri retinopatiasteita normaalista proliferatiiviseen retinopatiaan. Kuvaus oli suoritettu 60º kameralla väridiafilmille keskitettynä makulaan. Kuva-arvio tapahtui heijastamalla kuva kankaalle. Osa kuvasta peitettiin siten, että kuva-arvio oli tehtävissä myös vain yhdestä 45º (makulan ja näköhermon nystyn väliin keskitetystä) kentästä tai kahdesta 45º kentästä (makulaan keskitetty kenttä ja nasaalisempi näkönystyn suuntaan keskitetty kenttä). Arvio näistä kolmesta kentästä tehtiin eri ajankohtina.

Tuloksissa todetaan, että yhdestä 45º kuvasta olisi jäänyt 31 % lähetettä vaativaa retinopatiatapausta huomaamatta. Kahdesta 45º kuvakentästä vastaava luku olisi ollut 11 %. Tuolloin läheterajana pidettiin vaikeaa, preproliferatiivista sekä proliferatiivista retinopatiaa. Tässä tutkimuksessa ei eritelty, montako yksistään proliferatiivista retinopatiaa olisi jäänyt toteamatta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Eri retinopatian vaikeusastetta edustavien potilaiden lukumäärät eivät käyneet ilmi.

Yhdysvaltalaisessa Wisconsinin tutkimuksessa «Moss SE, Meuer SM, Klein R ym. Are seven standard ...»3 selvitettiin, miten retinopatian eri asteet olivat todettavissa eri 30º kenttäyhdistelmistä (kentät 1–7, ns. Gold Standard). Tutkimusaineisto koostui väestöpohjaisesta 2 694 diabetespotilaan kohortista. Tutkimukseen hyväksyttiin 2 410 potilaan oikea silmä, 12 %:lla (n = 290) oli proliferatiivinen retinopatia. Potilaat kuvattiin seitsemän 30º kentän stereokuvauksella väridiafilmille, joka oli referenssistandardina. Kuvat arvioitiin keskitetysti Wisconsinin yliopiston kuva-arviointikeskuksessa. Luokitus tapahtui ETDRS:n mukaisen muokatun Airlie House luokituksen mukaisesti. Paitsi seitsemästä kentästä, luokitus tapahtui myös lukumäärältään vähemmästä vaihtelevasta kenttäyhdistelmästä.

Tutkimuksessa todettiin, että kahdesta, kolmesta ja neljästä 30º asteen kentästä proliferatiivisen retinopatian toteamisherkkyys oli 74, 86 ja 90 %. Ns. korkean riskin proliferatiivisen retinopatian toteamisherkkyys oli vastaavasti 81, 87 ja 91 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. von Wendt G, Heikkilä K, Summanen P. Detection of retinal neovascularizations using 45 degrees and 60 degrees photographic fields with varying 45 degrees fields simulated on a 60 degrees photograph. Acta Ophthalmol Scand 2002;80:372-8 «PMID: 12190778»PubMed
  2. Joannou J, Kalk WJ, Mahomed I ym. Screening for diabetic retinopathy in South Africa with 60 degrees retinal colour photography. J Intern Med 1996;239:43-7 «PMID: 8551199»PubMed
  3. Moss SE, Meuer SM, Klein R ym. Are seven standard photographic fields necessary for classification of diabetic retinopathy? Invest Ophthalmol Vis Sci 1989;30:823-8 «PMID: 2656572»PubMed