Takaisin

Ergonomiset interventiot käden ja kyynärvarren rasitussairauksien hoidossa

Näytönastekatsaukset
Maija Paukkunen
22.6.2022

Näytön aste: C

Ergonomiset interventiot saattavat lievittää käden ja kyynärvarren rasitussairauksien aiheuttamaa kipua pitkäaikaisessa seurannassa, mutta niillä ei näytä olevan vaikutusta työ- ja toimintakykyyn.

Työhön liittyvien yläraajan, olkapään ja niskan kiputilojen ergonomisten interventioiden vaikuttavuutta on selvitetty Cochrane-katsauksessa «Verhagen AP, Bierma-Zeinstra SM, Burdorf A ym. Con...»1. Katsauksen tulos perustuu neljään tutkimukseen, joista yksi oli suomalaistutkimus näyttöpäätetyöntekijöillä.

Ergonomiset interventiot eivät vähentäneet kipua verrattuna ryhmään ilman interventiota lyhytaikaisessa seurannassa (kolme tutkimusta, SMD -0,07; 95 % luottamusväli -0,36–0,22), mutta ne vähensivät kipua pitkäaikaisessa seurannassa (neljä tutkimusta, SMD -0,76; 95 % luottamusväli -1,35 – -0,16). Vaikutusta työkyvyttömyyteen ei havaittu, mutta sairauspoissaolot vähenivät kahdessa tutkimuksessa (riskisuhde (RR) 0,48; 95 % luottamusväli 0,32–0,76). Yksikään ergonomisista toimenpiteistä ei osoittautunut selvästi muita hyödyllisemmäksi verrattuna muihin interventioihin, lumehoitoon tai ilman hoitoa olleeseen ryhmään.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaistutkimuksessa tarkasteltiin ergonomiaintervention vaikuttavuutta yläraajakipuihin ja sairauspoissaoloihin työntekijöillä, jotka hakeutuivat yläraajaongelmien vuoksi työterveyshuoltoon «Shiri R, Martimo KP, Miranda H ym. The effect of w...»2. Yhteensä 177 työntekijää satunnaistettiin koe- ja kontrolliryhmiin. Mukaan ei otettu henkilöitä, jotka välittömästi tarvitsivat sairauslomaa tai olivat kirurgisen hoidon tarpeessa. Työterveyslaitos toteutti erikoislääkärin tarkastuksen ja diagnostiset testit. Interventio oli lääkärin yhteydenotto työntekijän esimieheen ja keskustelu työn muokkauksen mahdollisuuksista. Tämän jälkeen työfysioterapeutti arvioi työpaikalla ergonomisten muutosten tarvetta ja työntekijä ja esimies keskustelivat muutosten toteuttamisesta. Interventioryhmässä kipu koettiin vähemmän työtä haittaavaksi. Kolmen kuukauden seurannassa tuki- ja liikuntaelinsyistä johtuvia sairauspoissaolopäiviä oli interventioryhmässä vähemmän, mutta 4–12 kuukauden seurannassa hieman enemmän kuin vertailuryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Samansuuntaista näyttöä on tuoreesta systemaattisesta katsauksesta «Sundstrup E, Seeberg KGV, Bengtsen E ym. A Systema...»3 työpaikkainterventioiden vaikuttavuudesta fyysisesti kuormittavassa työssä henkilöillä, joilla jo oli jokin tuki- ja liikuntaelimistön sairaus tai kiputila. Katsaus totesi 15 interventioon perustuen, että näyttö ergonomiainterventioiden puolesta on rajoittunutta eikä näyttöä ole saatu kohtalaisen laadukkaista tai korkealaatuisista tutkimuksista.

Kirjallisuutta

  1. Verhagen AP, Bierma-Zeinstra SM, Burdorf A ym. Conservative interventions for treating work-related complaints of the arm, neck or shoulder in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD008742 «PMID: 24338903»PubMed
  2. Shiri R, Martimo KP, Miranda H ym. The effect of workplace intervention on pain and sickness absence caused by upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health 2011;37:120-8 «PMID: 21218270»PubMed
  3. Sundstrup E, Seeberg KGV, Bengtsen E ym. A Systematic Review of Workplace Interventions to Rehabilitate Musculoskeletal Disorders Among Employees with Physical Demanding Work. J Occup Rehabil 2020;30:588-612 «PMID: 32219688»PubMed