Takaisin

Kirurgia rannekanavaoireyhtymän hoidossa

Näytönastekatsaukset
Eero Waris
22.6.2022

Näytön aste: B

Rannekanavan leikkaushoito näyttää edistävän toipumista paremmin kuin rannetta tukeva lastahoito tai kortikosteroidiruiske.

Vuonna 2008 julkaistussa systemaattisessa Cochrane-katsauksessa «Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical v...»1 löytyi neljä kirurgista hoitoa vertailevaa satunnaistettua tutkimusta: kirurginen hoito vs. lastahoito (2 tutkimusta), kirurginen hoito vs. kortikosteroidiruisku (2 tutkimusta) ja kirurginen hoito vs. lastahoito vs. lastahoito ja kortikosteroidiruiske. Kirurginen rannekanavan avaus lievensi oireita tehokkaammin kuin lastahoito. Kirurgista hoitoa ja lastahoitoa vertailevissa tutkimuksissa oli yhteensä 198 potilasta. Kolmen kuukauden kohdalla kirurgisessa hoitoryhmässä oli toipunut 71 % (62/87) ja lastahoitoryhmässä 52 % (46/89). Vuoden kohdalla merkittävä toipuminen oli havaittavissa kirurgisessa hoitoryhmässä 77 %:lla (67/87) ja lastahoitoryhmässä 67 %:lla (60/89). Kokonaisseurannan aikana merkittävä osa lastahoidetuista potilaista kuitenkin leikattiin (35/89). Pelkällä lastahoidolla arvioitiin 37 %:n (35/79) parantuneen 18 kuukauden kohdalla. Kirurgisen hoidon ryhmässä oli enemmän haittavaikutuksia, joista suuri osa oli suhteellisen lieviä ja lyhytkestoisia. Kirurgisen hoidon ryhmässä komplikaatioita oli 57 %:lla (58/87) ja yleisimpiä olivat kivulias tai hypertrofinen arpi, nivelten jäykkyys, ihoärsytys, haavan verenpurkauma ja haavainfektio. Lastahoidon ryhmässä komplikaatioita oli 52 %:lla (46/89) ja yleisimpiä olivat kivulias tai hypertrofinen arpi, nivelten jäykkyys, ihoärsytys ja lastan aiheuttama epämukavuus. Lastahoitoryhmässä merkittävä osa komplikaatioista oli niillä potilailla, jotka päätyivät seurannan aikana leikkaukseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2020 julkaistuun systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin «Shi Q, Bobos P, Lalone EA ym. Comparison of the Sh...»2 sisällytettiin 10 kirurgista hoitoa vertailevaa satunnaistettua tutkimusta seuraavasti: kirurginen hoito vs. lasta (1 tutkimus), kirurginen hoito vs. kortikosteroidiruiske (6 tutkimusta), kirurginen hoito vs. lastahoito vs. lastahoito + kortikosteroidiruiske (1 tutkimus), kirurginen hoito vs. manuaaliterapia (desensibilisaatio) (1 tutkimus) ja kirurginen hoito vs. monipuolinen konservatiivinen hoito, johon kuului tulehduskipulääke, käsiterapia (nivelsidevenytykset, jänteiden liu'utusharjoitteet, lasta, modifioitu kuormitus) ja ultraääni (1 tutkimus). Tutkimuksiin osallistuneiden yhteismäärä oli 1 028. Valittujen artikkelien laatu arvioitiin GRADE-menetelmän perusteella. Kohtalaisen näytön valossa kirurginen hoito arvioitiin lastahoitoa ja kortikosteroidiruisketta tehokkaammaksi 6 kuukauden kohdalla käden toiminnan (painotettu keskimääräinen ero 0,25) ja subjektiivisten oireiden vaikeuden suhteen (painotettu keskimääräinen ero 0,64), mutta merkittävää eroa ei havaittu 3 ja 12 kuukauden kohdalla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirurgisen hoidon tehokkuudesta yli vuoden seurannassa ei ole näyttöä rannekanavaoireyhtymässä. Lumekirurgiaan ei ole tehty satunnaistettua, vertailevaa tutkimusta.

Vuonna 2014 julkaistuun systemaattiseen Cochrane-katsaukseen «Vasiliadis HS, Georgoulas P, Shrier I ym. Endoscop...»3 otettiin mukaan 28 satunnaistettua vertailevaa tutkimusta, jossa verrattiin endoskooppista rannekanava-avausta muihin kirurgisiin hoitoihin. Heikko tutkimusnäyttö osoitti, että avoin ja endoskooppinen avaus ovat yhtä tehokkaita oireiden lieventämiseksi ja toiminnan parantamiseksi, mutta puristusvoima saattaa olla parempi endoskooppisen avauksen jälkeen. Työhönpaluu tapahtui nopeammin (keskimäärin 8 vuorokautta) endoskooppisen leikkauksen jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2020 julkaistuun systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin «Li Y, Luo W, Wu G ym. Open versus endoscopic carpa...»4 otettiin mukaan 28 satunnaistettua vertailevaa tutkimusta, jossa verrattiin endoskooppista ja avointa rannekanava-avausta. Valittujen artikkelien laatu arvioitiin GRADE-menetelmän perusteella. Tutkimuksissa oli yhteensä 2 320 potilasta ja seuranta-ajat vaihtelevat 3 kuukaudesta 5 vuoteen. Endoskooppisen leikkauksen jälkeen lyhyessä seurannassa potilaiden tyytyväisyys oli parempi (keskimääräinen ero 3,13 asteikolla 0–100), avainvoima oli suurempi (keskimääräinen ero 0,79 kg), ohimenevien hermovaurioiden määrä oli suurempi (kerroinsuhde 4,87), arpikomplikaatioiden määrä oli pienempi (kerroinsuhde 0,20) ja työhönpaluu oli nopeampi (keskimääräinen ero 7,25 vuorokautta).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Usean tutkimuksen mukaan endoskooppisen leikkauksen edut avoleikkaukseen nähden vähenevät ja häviävät 3–12 kuukauden seurannassa.

Kirjallisuutta

  1. Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001552 «PMID: 18843618»PubMed
  2. Shi Q, Bobos P, Lalone EA ym. Comparison of the Short-Term and Long-Term Effects of Surgery and Nonsurgical Intervention in Treating Carpal Tunnel Syndrome: A Systematic Review and Meta-Analysis. Hand (N Y) 2020;15:13-22 «PMID: 30015499»PubMed
  3. Vasiliadis HS, Georgoulas P, Shrier I ym. Endoscopic release for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD008265 «PMID: 24482073»PubMed
  4. Li Y, Luo W, Wu G ym. Open versus endoscopic carpal tunnel release: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. BMC Musculoskelet Disord 2020;21:272 «PMID: 32340621»PubMed