Takaisin

Ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito aikuisilla

Näytönastekatsaukset
Eija Gaily ja Liisa Metsähonkala
27.2.2019

Näytön aste: B

Lääkehoidosta huolimatta oireilevan ohimolohkoepilepsian leikkaushoito aikuisilla ilmeisesti lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, ja on tehokkaampaa kuin lääkehoito.

Kanadalaisessa satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa «Wiebe S, Blume WT, Girvin JP ym. A randomized, con...»1 oli mukana 80 yhteen epilepsiakirurgiakeskukseen vuosina 1996–2000 lähetettyä yli 16-vuotiasta potilasta, joilla epileptologin kliinisen arvion mukaan oli todennäköisesti kirurgiseen hoitoon soveltuva ohimolohkoepilepsia ja joiden älykkyysosamäärä oli yli 70. 71 %:lla potilaista oli mesiaalinen temporaaliskleroosi, 13 %:lla muu rakenteellinen poikkeavuus ja 16 %:lla oli normaali magneettilöydös.

Potilaat satunnaistettiin alustavan arvion jälkeen kirurgisesti hoidettavaan ryhmään ja lääkehoitoryhmään. Leikkausryhmän potilaille tehtiin välittömästi preoperatiiviset lisätutkimukset. Lääkehoitoryhmässä samat tutkimukset tehtiin tutkimuksen päätyttyä eli keskuksen tavallisen käytännön mukaan vasta 1 vuoden odotusajan jälkeen. Kaikki potilaat olivat keskuksessa toimivien epileptologien hoidossa tutkimuksen aikana, ja lisäksi 2 ryhmäjaon suhteen sokkoutettua epileptologia tarkisti potilaiden lääkehoidon optimoinnin 3 kuukauden välein. Kirurgiaryhmässä leikattiin 36/40 potilasta 4 viikon sisällä satunnaistamisesta. 2 ei soveltunut kirurgiseen hoitoon, 1 kieltäytyi ja 1 ei saatu rekisteröityä kohtauksia. Tavanomainen ohimolohkon poistoleikkaus tehtiin 34 potilaalle, 1:lle tehtiin selektiivinen mantelitumakkeen ja hippokampuksen poisto, ja 1:lle standardileikkausta laajempi resektio. 4 potilaalle tuli haittavaikutuksia leikkauksesta: 2:lle merkittävä kielellisen muistin heikentyminen, 1:lle pienen talamusinfarktin aiheuttama vasemman reiden tuntohäiriö ja 1:lle haavainfektio. Lääkehoitoryhmän 40 potilaasta kenellekään ei ilmaantunut neurologista poikkeavuutta, mutta 1 heistä kuoli selittämättömästi tutkimuksen aikana.

Hoitotulos arvioitiin sokkoutetusti leikatuilla potilailla vuosi leikkauksen jälkeen ja leikkaamattomilla vuosi ja 24 päivää satunnaistamisesta. 23/40 (58 %) leikkausryhmään ja 3/40 (8 %) lääkehoitoryhmään satunnaistetuista potilaista ei seuranta-aikana ollut saanut yhtään tajunnanhäiriökohtausta: RR 7,67 (95 % luottamusväli 3,5–23,5), NNT 2 (1–3). Kokonaan kohtauksettomia (myös aurattomia) oli 15/40 (38 %) leikkausryhmän ja 1/40 (3 %) lääkeryhmän potilaista: RR 15,0 (95 % luottamusväli 2–108), NNT 3 (2–5).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Riskisuhde, NNT ja Luottamusvälit on laskettu annetuista luvuista.

Kirjallisuutta

  1. Wiebe S, Blume WT, Girvin JP ym. A randomized, controlled trial of surgery for temporal-lobe epilepsy. N Engl J Med 2001;345:311-8 «PMID: 11484687»PubMed