Takaisin

Psykoosiriskissä olevan kognitiivinen psykoterapia (KBT)

Näytönastekatsaukset
Raimo Salokangas
26.3.2020

Näytön aste: C

Kognitiivinen psykoterapia (KKT) saattaa siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista ja vähentää psykoottisia oireita sekä saattaa olla kustannustehokasta psykoosiriskissä olevilla potilailla.

Satunnaistetussa ja kontrolloidussa psykoosiriskipotilaita koskeneessa tutkimuksessa «Morrison AP, French P, Walford L ym. Cognitive the...»1 37 potilasta hoidettiin kognitiivis-behavioraalisella (KBT) terapialla, ja 23 vertailuryhmän potilasta sai seurantahoitoa. Vastemuuttuja oli psykoosin puhkeaminen. Interventio kesti 6 kuukautta, ja sitä seurasi 6 kuukauden seuranta. Satunnaistuksen jälkeen KBT-ryhmästä poistettiin 2 potilasta, joilla todettiin jälkikäteen perusvaiheessa olleen psykoottisia oireita.

KBT-ryhmästä 2/35 (6 %) ja vertailuryhmästä 5/23 (22 %) sairastui tutkimuksen aikana psykoosiin (p = 0,03). Kun poistetut potilaat sisällytettiin analyysiin (ITT-analyysi), ero ei enää ollut merkitsevä. Positiiviset oireet vähenivät KBT-ryhmässä enemmän kuin vertailuryhmässä, mutta toimintakyvyn suhteen eroa ei ollut.

Potilaille tehtiin jälkiseuranta «Morrison AP, French P, Parker S ym. Three-year fol...»23 vuotta tutkimukseen tulon jälkeen. KBT-ryhmään ilmaantui lisää psykooseja, joten ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Sen sijaan psykoosilääkitys aloitettiin KBT-ryhmässä harvemmin kuin vertailuryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa «Addington J, Epstein I, Liu L ym. A randomized con...»3, johon valittiin kliinisessä psykoosiriskissä olevia potilaita, 27 sai kognitiivis-behavioraalista yksilöterapiaa (KBT) ja 24 tukea-antavaa terapiaa (ST) 6 kuukauden ajan. Potilaiden oireet arvioitiin 6, 12 ja 18 kuukauden kuluttua tutkimukseen tulosta.

ST-ryhmästä 3 sairastui psykoosiin, mutta KBT-ryhmästä ei kukaan (p = 0,059). Lievät psykoottiset, negatiiviset ja masennusoireet vähenivät molemmissa ryhmissä, mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa 288 psykoosiriskissä olevasta, iältään 14–35-vuotiaasta potilaasta puolet sai kognitiivista terapiaa (6 kuukauden ajan) ja psyykkisen tilan seurantaa ja puolet pelkästään psyykkisen tilan seurantaa 12–24 kuukautta «Morrison AP, French P, Stewart SL ym. Early detect...»4.

Kognitiivista terapiaa saaneista 7 % ja pelkästään seurannassa olleista 9 % sairastui psykoosiin; ero ei ollut merkitsevä. Kognitiivista terapiaa saaneiden vaikeammat psykoottiset oireet vähenivät enemmän kuin pelkässä seurannassa olleilla, mutta molemmissa ryhmissä oireilu väheni.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa 201 psykoosiriskissä olevasta, iältään 14–35-vuotiaasta potilaasta puolet sai spesifisesti kognitiiviseen virhepäättelyyn kohdistuvaa kognitiivis-behavioraalista terapiaa 6 kuukauden ajan ja puolet tavanomaista hoitoa seuranta-ajan ollessa 18 kuukautta. Potilaiden runsaasta oheissairastamisesta johtuen kognitiivista terapiaa saaneet saivat myöskin tavanomaista hoitoa «van der Gaag M, Nieman DH, Rietdijk J ym. Cognitiv...»5.

Kognitiivista terapiaa saaneista (10 %) sairastui psykoosiin merkitsevästi harvempi kuin tavanomaisen hoidon saaneista (21 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellisen tutkimuksen 4 vuoden «Ising HK, Kraan TC, Rietdijk J ym. Four-Year Follo...»6 osoitti, että vaikka kognitiivista terapiaa saaneilla psykoosiin sairastuneiden osuus hieman nousi, ero interventioryhmien välillä oli edelleen merkitsevä kognitiivis-behavioraalisen terapian hyväksi (p = 0,03). Myös psykoosioireilu oli seurannan päättyessä kognitiivisen terapian saaneilla vähäisempää kuin tavanomaisen hoidon saaneilla (p = 0,04). Psykoosin puhkeaminen ja seuranta-aikainen psykoottinen oireilu yhdistyivät koko aineistossa heikompaan toiminnalliseen ja sosiaaliseen ennusteeseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Samaa tutkimusta koskeneet lisäanalyysit «Ising HK, Lokkerbol J, Rietdijk J ym. Four-Year Co...»7 osoittivat, että kognitiivista terapiaa saaneilla oli enemmän laatupainotettuja elinvuosia kuin tavanomaisen hoidon saaneilla ja että kognitiivis-behavioraalinen terapia oli marginaalisesti (p = 0,08) kustannustehokasta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Morrison AP, French P, Walford L ym. Cognitive the...»1: KKT-ryhmää muutettiin satunnaistamisen jälkeen. Aineisto pieni. Tutkijat eivät olleet sokkoja potilaiden saamille hoidoille.

«Morrison AP, French P, Parker S ym. Three-year fol...»2: Pidemmän seurannan aikana KKT-ryhmässä ilmaantui psykooseja, mutta siinä aloitettiin psykoosilääkitys harvemmin kuin vertailuryhmässä.

«Addington J, Epstein I, Liu L ym. A randomized con...»3: KKT-ryhmässä ei tullut esiin psykooseja lainkaan.

«Morrison AP, French P, Stewart SL ym. Early detect...»4: Kognitiivinen terapiaa saavat potilaat toipuivat oireilustaan paremmin kuin pelkkää seurantaa saavat, vaikka psykoosiin sairastumisessa ei eroja ollutkaan.

«van der Gaag M, Nieman DH, Rietdijk J ym. Cognitiv...»5: Kognitiivisen virhepäätelmän normalisointiin ja sen tiedostetuksi tulemisen kohdistuva kognitiivis-behavioraalinen terapia näytti vähentävän psykoosin puhkeamista ja lievää psykoottista oireilua.

«Ising HK, Kraan TC, Rietdijk J ym. Four-Year Follo...»6: Kognitiivisen virhepäätelmän normalisointiin ja sen tiedostetuksi tulemisen kohdistuvalla kognitiivis-behavioraalisella terapialla oli myönteisiä pitkäaikaisvaikutuksia psykoosiriskissä olevien oireiluun. Psykoosin puhkeamiseen liittyi huonompi toiminnallinen ja sosiaalinen ennuste.

«Ising HK, Lokkerbol J, Rietdijk J ym. Four-Year Co...»7: Kognitiivisen virhepäätelmän normalisointiin ja sen tiedostetuksi tulemisen kohdistuvalla kognitiivis-behavioraalisella terapialla näytti johtavan useampiin laatupainotteisiin elinvuosiin ja alhaisempiin kustannuksiin kuin standardihoito.

Kirjallisuutta

  1. Morrison AP, French P, Walford L ym. Cognitive therapy for the prevention of psychosis in people at ultra-high risk: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2004;185:291-7 «PMID: 15458988»PubMed
  2. Morrison AP, French P, Parker S ym. Three-year follow-up of a randomized controlled trial of cognitive therapy for the prevention of psychosis in people at ultrahigh risk. Schizophr Bull 2007;33:682-7 «PMID: 16973786»PubMed
  3. Addington J, Epstein I, Liu L ym. A randomized controlled trial of cognitive behavioral therapy for individuals at clinical high risk of psychosis. Schizophr Res 2011;125:54-61 «PMID: 21074974»PubMed
  4. Morrison AP, French P, Stewart SL ym. Early detection and intervention evaluation for people at risk of psychosis: multisite randomised controlled trial. BMJ 2012;344:e2233 «PMID: 22491790»PubMed
  5. van der Gaag M, Nieman DH, Rietdijk J ym. Cognitive behavioral therapy for subjects at ultrahigh risk for developing psychosis: a randomized controlled clinical trial. Schizophr Bull 2012;38:1180-8 «PMID: 22941746»PubMed
  6. Ising HK, Kraan TC, Rietdijk J ym. Four-Year Follow-up of Cognitive Behavioral Therapy in Persons at Ultra-High Risk for Developing Psychosis: The Dutch Early Detection Intervention Evaluation (EDIE-NL) Trial. Schizophr Bull 2016;42:1243-52 «PMID: 26994397»PubMed
  7. Ising HK, Lokkerbol J, Rietdijk J ym. Four-Year Cost-effectiveness of Cognitive Behavior Therapy for Preventing First-episode Psychosis: The Dutch Early Detection Intervention Evaluation (EDIE-NL) Trial. Schizophr Bull 2017;43:365-374 «PMID: 27306315»PubMed