Zlotnick työtovereineen tutki «Zlotnick C, Mattia JI, Zimmerman M. Clinical corre...»1 256 tahallaan itseään vahingoittanutta psykiatrista avohoitopotilasta. Heistä 13,3 %:lla todettiin SIDP-haastattelussa epävakaa persoonallisuus.
Klonskyn ja työtovereiden tutkimuksessa «Klonsky ED, Oltmanns TF, Turkheimer E. Deliberate ...»2 kartoitettiin tahallista itsen vahingoittamista 1 986 armeijaan pyrkivän keskuudessa. Tahallista itsen vahingoittamista oli esiintynyt 4 %:lla tutkituista, ja sekä tutkittavien itsensä että heidän läheistensä kyselylomakkeilla arvioimat epävakaan persoonallisuuden piirteet olivat merkitsevästi yhteydessä tahalliseen itsen vahingoittamiseen. Tässä tutkimuksessa tutkittaville ei tehty diagnostista arviota.
Andoverin ja työtovereiden tutkimuksessa «Andover MS, Pepper CM, Ryabchenko KA ym. Self-muti...»3kartoitettiin tahallista itsen vahingoittamista 510 korkeakouluopiskelijan keskuudessa, joista oli naisia 75 %. Opiskelijoista 9,2 % oli ainakin joskus vahingoittanut itseään tahallisesti, ja itsen vahingoittaminen oli merkitsevästi yhteydessä epävakaan persoonallisuuden oireisiin. Yhdelläkään 47:stä itseään vahingoittaneesta potilaasta epävakaan persoonallisuuden kriteerit eivät kuitenkaan täyttyneet SCID-II-haastattelututkimuksessa. Epävakaan persoonallisuuden esiintyvyyden binomijakauman mukainen 95 %:n luottamusväli tässä tutkimuksessa tahallisesti itseään vahingoittaneiden opiskelijoiden keskuudessa oli 0–6,2 %.
Joyce työtovereineen kartoitti vuonna 2010 tekemässään tutkimuksessa «Joyce PR, Light KJ, Rowe SL ym. Self-mutilation an...»4psykiatristen häiriöiden esiintyvyyttä 86 tahallisesti itseään vahingoittaneen potilaan keskuudessa. Heistä 14 (16,2 %) täytti SCID-II-haastattelussa epävakaan persoonallisuuden kriteerit, mutta näistä potilaista puolella oli myös masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentti:
Itseään toistuvasti tahallisesti vahingoittaneiden psykiatristen sairaalapotilaiden keskuudessa epävakaan persoonallisuuden esiintyvyys lienee korkea, jopa 50 % «Herpertz S. Self-injurious behaviour. Psychopathol...»5, «Nijman HL, Dautzenberg M, Merckelbach HL ym. Self-...»6. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka usein itseään tahallisesti vahingoittaneella henkilöllä on valikoimattoman väestön keskuudessa epävakaa persoonallisuus.
Varsinaisia väestötutkimuksia aiheesta ei ole tehty. On epäselvää, voidaanko korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen «Andover MS, Pepper CM, Ryabchenko KA ym. Self-muti...»3tuloksia yleistää koko väestöön.
Näyttää siltä, että vaikka psykiatrisessa hoidossa olevilla potilailla toistuva tahallinen itsen vahingoittaminen on voimakkaassa yhteydessä epävakaaseen persoonallisuuteen, väestössä arviolta harvemmalla kuin joka kymmenellä itseään tahallisesti vahingoittaneella on diagnostiset kriteerit täyttävä epävakaa persoonallisuus.